Ostoskassit täyttyivät leivästä
Liperin Leipäpäivän kävijöitä hemmoteltiin tänä vuonna niin hyvin kelein kuin runsain myyntipöydin. Pitkälti toista sataa myyjää ja esittelijää saivat yleisön levittäytymään Liperin koulukeskuksen piha-alueelle, saleihin, käytäville ja luokkiin.
Leipäpäivän puuhanainen Pirkko Hyvärinen uskoi, että tapahtuman kävijämäärä olisi kenties samaa luokka kuin edellisvuonna. Silloin vieraita epäiltiin käyneen 6000.
Ruisleipä hävisi paikoin pöydiltä vauhdikkaasti, mutta kolmeltakin sitä olisi vielä viimeiset mattimyöhäset voineet ostaa esimerkiksi yhteismyyntipisteeltä.
Inkivääri olikin tapahtuman kenties odotetuin kasvis. Puromäen Puutarhan pisteen jono täytti koko pääaulan.
Parviaisen perinteillä pitkät juuret
Leipäkilpailun voittajaksi selvisi viinijärveläinen Mirja Parviainen. Hän on sijoittunut aiemmin kisassa kolmanneksi – kolmasti.
Parviainen ei leipoessaan tiennyt, että hän veisi edes leipiä arvosteltavaksi. Juuri kuitenkin tuoksui perjantaiaamuna niin hyvälle.
– Päätin viime tipassa lähteä viemään leipiä kilpailuun. Meidän kaikkien leipureiden pitäis osallistua kisaan, että näytettäis, miten leipäpitäjässä leivotaan oikeesti, hän hehkutti.
Leipä oli tuodessa lämmin. Sellaisena Parviainen itsekin sen söisi. Hänen leipäänsä voisi kuvailla myös erityisen tummaksi ja happamaksi.
– Se on leivottu meidän omasta Iivo-rukiista. Se on pienijyväinen. Kun kuorta on enemmän, väri on tummempi. Eli siinä on myös enemmän kuitua.
Leivän juuri on peräisin Eila Kuittiselta 1980-luvulta. Sen voittajaleipuri säilyttää muovitiinussa.
– Annan juuren kuivaa tiinuun aina leivonnan jälkeen. Herätän sen lämpimällä vedellä.
Seutuopistolla käsitöitä ja ATK:ta opettanut Parviainen haluaisi levittää leipomisoppia.
– Nyt voiton myötä uskallan ehdottaa ruisleipäkurssien järjestämistä opistolle, hän hymyili.