Yhteislaulua ja esiliinoja

Liperin Pelimanniyhdistyksen, Liperi-Seuran ja vapaa-aikatoimen yhdessä järjestämä Aikamatka-konsertti sai väen liikkeelle toissa sunnuntaina museon alueella ja Penttilä-salissa. Konsertti ja museoalueeseen tutustuminen oli samalla yksi Suomi 100 -tapahtumista.
Liperin-Seuran puheenjohtaja Pentti Kuokkanen toivotteli juhlaan paistoi tai satoi, sillä konsertti olisi säiden puolesta pitää vaikka ulkona, mutta salissa ei ollut pelkoa sadekuuroista.
Reilun parinkymmenen laulajan joukko esitti Tarja Surakka-Luostarisen johdolla pitkän kattauksen lauluja eri aikakausilta Säestäjänä toimi Maria Suvanto. Mukana oli vahvistuksia Outokummusta.
Pienen lämmittelyn jälkeen myös yleisö innostui osallistumaan yhteislauluun. Yleisölle jaetut laulujen sanat auttoivat asiaa. Kuoro vaihtoi letkeästi laulusta toiseen.  Miesten ja naisten yhteislaulu ja erikseen lauletut osuudet polveilivat eteenpäin sujuvasti.

Kymmeniä esiliinoja
Laulun ja yhteislaulun ohella konsertissa ihasteltiin museon esiliinoja, joita oli useamman esiintyjän uumilla ja olkapäillä.
Reetta Juvonen sanoi ihailevansa konsertissa laulujen lisäksi esiliinoja. Juvosen mielestä esiliinat ansaitsevat oman kunnioituksensa  satavuotiaassa Suomessa. Noita esiliinoja löytyy kuutisenkymmentä kappaletta.
Juvosen mukaan esiliinojen valkoinen väri vaihtui ajan kuluessa värikkäämpiin luomuksiin. Mukaan tuli myös vuodenaikoihin, kuten joulun aikaan, sopivia esiliinoja.
Omat esiliinansa oli myös miehillä. Vaikkapa sepillä ja muurareilla tai nykypäivän grillaajilla.
Reetta Juvonen muistutti, että esiliinoja löytyy eri mallisia: edessä ja takana kangasta tai pieniä esiliinoja, jotka sopivat vain lantiolle ilman olkaimia. Esiliinoista on tehty väitöskirjakin.

Vastaa