Tattiapajilla

Valtakunnallinen Metsävisa järjestetään tänä vuonna 40. kerran. Kuva: Sirpa Naumanen

Elokuinen aamu on valjennut pilvisenä ja harmaana. Aurinko lymyilee vielä sankan pilviverhon takana. Esko Pietarinen odottelee Liperin torilla kahta toimittajaa sienestyskavereikseen – paikallislehdessä kun ollaan kovasti kiinnostuneita siitä, onko sienisato tosiaan kaikkien saamiensa kehujen arvoinen.

Aamukuudelta – pari minuuttia yli, jos tarkkoja ollaan – joukko on koossa ja auton keula käännetään kohti Ylämyllyä. Sen tarkemmin ei passaa paljastaa, minne sienisaalista halajavien tie vie. Tapanahan on, että tietoa hyviksi havaituista sienestysapajista varjellaan kuin valtionsalaisuutta ikään.

– Vaikka en minä niin hurjia sienisaaliita ole saanut. Parhaana päivänäkin jäi alle 30 kilon, Pietarinen tuumaa suomalaiskansallisen vaatimattomaan tapaan.

Jos sinulla on Puodista ostettu lukuoikeus, voit jatkaa lukemista.

Jaa:

Facebook