Norpan kanssa pärjätään, lakisäädösten ei

Rääkkyläläiskalastajat ovat pärjänneet vuosikymmeniä norpan kanssa, mutta nykyiset verkkokalastusrajoitukset kismittävät kalamiehiä. Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä kalastuslain uudistumisesta kertovassa tietoillassa oli helppo havaita, että säännökset pitäjässä tunnetaan jo entuudestaan, muttei niihin olla tyytyväisiä.

– Pitäisi saada ensin lait voimaan ja sitten vasta myydä kalastusyksiköitä, vaan nyt tehtiin toisinpäin. Miten me nyt jälestäpäin tiedotamme lupia ostaneille, ettei niillä jo ostetuilla luvilla saakaan kalastaa, kalastuskunnissa ruodittiin uudistuksen aiheuttamaa suurta pulmaa.
Rääkkylän vesialueilla tuli tänä keväänä muutoksia norpan suojelun takia verkkokalastusrajoituksiin. Käytännössä verkolla on mahdollista pyytää vain Jaaman vesialueilla norpan takia asetetun verkkokiellon aikaan huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun.
– Hämeenselälläkin Ely-keskus katsoi lahukat ensin niin umpeen kasvaneiksi, ettei niihin voi rakentaa. Norppia siellä kyllä suojellaan, vaikkei alueella edes liiku norppaa, Ville Hirvonen kritisoi.

Verkkojen ankkurointi turvaksi
Norppia on jopa syötelty, ja samalla avannolla ovat käyneet sekä hylje että kalastajat.
– Kymmenen vuotta kalastuskaverinani oli Hannu-niminen norppa, eikä ollut mitään ongelmia. Sitten asetuksilla vietiin kaikilta kalastuskunnilta verkkoalueet, Vilho Koskelo viittasi aikaan ennen rajoitusten voimaanastumista.
– Norppa pitää verkkoavannon talvella sulana, Matti Vuorjoki kertoi.
Vuosikymmenten aikana on pitäjässä sattunut kaikenlaisia kohtaamisia täpläkyljen kanssa. Laki edellyttää merkkaamaan verkon molemmista päistä, mutta kohon ei tarvitse olla verkossa kiinni.
– Norppa ei jää verkkoon kiinni, jos verkko on molemmista päistä ankkuroitu. Tiedän ainakin kolme tapausta, jossa norppa menehtyi toisesta päästä irrallaan olleeseen verkkoon kietouduttuaan, Vuorjoki painotti.
Samalla kannalla oli Tapio Hämäläinenkin.
– Jos verkko on ankkuroitu molemmista päistä, norppa tekee siihen kyllä reiän, muttei jää kiinni, Hämäläinen selvensi.
Vapaa-ajan asukas Matti Viirret painotti kalastajia leimattavan liikaa.
– Olisi mielenkiintoista kuulla, miten muutoin norppia kuolee kuin kalastajien pyydyksiin. Jos kuutteja syntyy vuosittain 70 ja niistä puolenkymmentä menehtyy kalastuksen takia, miksei kanta kuitenkaan kasva yhtään, Viirret kyseli.
– Leudot kevättalvet vaikuttavat enemmän poikasten selviytymiseen kuin kalastus, Harri Laasonen arveli.
Verkkomäärä rajattu
Kalastuslaki uudistui tammikuun alussa. Nykyisin yhdellä, henkilökohtaisella kalastonhoitomaksulla katetaan entiset viehelupa ja kalastuksenhoitomaksu. Aiemmin lupia myytiin läänikohtaisesti, nykyinen lupa kattaa koko Suomen.
Uutta on myös venekuntakohtainen verkkomäärän rajoitus. Nykyisellään punottua liinaa pauloineen sopii sujauttaa pinnan alle enintään 240 metrin verran. Sen sijaan ylä- ja alapaulan välistä korkeutta ei ole rajoitettu.
Ammattikalastajaksi rekisteröitymällä verkkoja saa pidemmän metrimäärän, mutta tällöin vaaditaan tarkka kirjanpito jokaisesta pyyntikerrasta, -välineistä ja -paikoista sekä saaliista kalalajeittain.

Juttu kalastuksenvalvontaretkestä

Jaa:

Facebook