Veljesharjun remontti Museoviraston syynissä
Ammattiopetusrakennuksen remontin laajuudesta kertoo tämä viime kesänä otettu kuva.
Ammattiopisto Luovin Liperin yksikön eli entisen Kaprakan ammatillisen koulutuskeskuksen mittava opetustilojen remontti on vauhdissa Käsämän Veljesharjulla. Hengitysliitto Heli ry:n tavoitteena on saneerata harjun päällä olevat rakennukset vuoteen 2015 mennessä.
Museovirasto ei ole kuitenkaan tyytyväinen suunniteltuihin muutostöihin ja saattaa jopa esittää suojelua rakennussuojelulain nojalla.
– 90-luvulta peräisin oleva peruskorjausohjelma on tehty liian raskaalla ja yksisilmäisellä otteella, ja nyt on syytä tarkentaa rakennussuojelullisia näkökohtia, arkkitehti Pekka Lehtinen Museoviraston rakennushistorian osastolta selvittää.
Arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelema ja 1947-1947 valmistunut rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus on jo merkitty suojeltavaksi osayleiskaavassa.
Parhaillaan harjulla saneerataan lähes sata metriä pitkää ammattiopetusrakennusta. Alkuperäisestä rakennuksesta jäävät jäljelle vain muurattu ulkovuori ja ikkunanpuitteet, sisätilat uudistetaan täysin.
– Siitä rakennuksesta säilyi lähinnä vain ulkomitat, Lehtinen kritisoi, mutta painottaa, että rakennussuojelun näkökulmasta kyse on enemmänkin koko oppilaitoksen ympäristöstä kuin yksittäisestä rakennuksesta.
Urakan on määrä valmistua toukokuussa. Ammattiopiston opiskelijat pääsevät uusittuihin tiloihin syksyllä.
Peruskorjauksen on tarkoitus jatkua viereisessä yleisopetuksen siivessä ensi kesänä. Museovirasto edellyttää suunnitelmiin selvää muutosta ennen sitä.
– Sain eilen yleisopetusrakennuksen korjaussuunnitelmat pöydälleni. Pohdimme nyt, miten asiassa pitäisi edetä, Lehtinen kertoo.
Museoviraston on tarkoitus esittää kantansa tammikuun loppuun mennessä.
Suojelusta koituva menoerä korvattava
Luovin Liperin yksikön rehtori Jyrki Rautiainen ja talouspäällikkö Markku Liukkonen katsovat saneeraushanketta eri näkökulmasta kuin Museovirasto.
– Museoviraston mukaan rakennukset pitää korjata mahdollisimman paljon entistä säilyttäen, mutta se tekee remontista todella kalliin. Meidän lähtökohtamme on, että haluamme nykyaikaiset ja turvalliset tilat, jotka vastaavat erityisopetuksen tarpeita. Miljöön haluamme toki säilyttää, Rautiainen sanoo.
– Mahdollisesta suojelusta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset pitäisi korvata, mutta sellaista tukea ei yhteiskunnalta saa, Liukkonen jatkaa.
Työn alla olevan ammattiopetusrakennuksen peruskorjausprosentti on 120 eli Hengitysliitolle olisi tullut edullisemmaksi rakentaa kokonaan uusi rakennus.
Kokonaisuudessaan yli kymmenen miljoonaa euroa maksava hanke on tarkoitus toteuttaa neljässä vaiheessa niin, että rakennukset on käyty läpi vuoteen 2015 mennessä. Rakennusvaiheet käsittävät yhteensä 3.500 neliötä.
Heli ry on valmis saneeraamaan Museoviraston suojelunäkökohtia kunnioittaen harjun päärakennuksen, jossa on muun muassa juhlasali.
– Meillä voisi olla resursseja siihen, jos pidämme taukoa ammattiopetusrakennuksen ja yleisaineiden opetustilojen remontin jälkeen.
Nuori, mutta merkittävä kohde
Arkkitehti Pekka Lehtisen mukaan Veljesharjun rakennuskokonaisuus on suojelukohteena hyvin nuori. Osaltaan sen vuoksi Museovirasto on ottanut suojelukysymyksen esille vasta nyt.
– Kohde on hyvin merkittävä osa suomalaista rakennushistoriaa ja jopa kansainvälisesti kiinnostava modernin arkkitehtuurin teos.
Museovirastolle ei riitä, että rakennusten ulkovuoret säilyvät entisenlaisena.
– Nyt kyseessä on turhan raskas remontti. Eikä suojelunäkökohtien huomioiminen merkitse välttämättä kalliimpia ratkaisuja, useassa tapauksessa asia on ollut päinvastoin.
Luovissa varaudutaan mahdolliseen marssijärjestyksen muutokseen. Rehtori Rautiainen ja talouspäällikkö Liukkonen kävivät esimerkiksi viime perjantaina katsastamassa opetustiloja Joensuusta.
– Hanke viivästyy, jos suojelupäätös tulee. Silloin tilanne muuttuisi erikoiseksi, koska meillä olisi uudet opetustilat, mutta vanhat henkilöstön ja oppilaiden sosiaali- ja työtilat.
Ammattiopisto Luovilla on Itä-Suomessa 260 oppilasta, joista 180 Liperissä. Henkilökuntaa on Itä-Suomessa kaikkiaan 160, joista Liperissä 120.