Pian Ylämyllyn lavalla asutaan

Ylämyllyn lava katoaa Kuopiontien ja Ylämyllyntien välistä.

Tämä ei ole enää uutinen, mutta kerrottakoon, että Ylämyllyn työnväenyhdistys myi ränsistyneen tanssilavan tontin yksityiselle henkilölle toukokuussa.

Vuonna 1956 valmistunut lava on nyt purettu lähes kokonaan. Asemakaavan muutos sallii paikalle asuinrakentamisen. Kuopiontien melua vastaan ollaan jo rakentamassa äänivallia.

– Omasta puolesta voin sanoa, että haikea olo tuli kauppaa tehdessä, sanoo Ylämyllyn työväenyhdistyksen hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja Marja-Leena Kivivuori, jonka elämään yhdistys ja lava ovat kuuluneet pikkutytöstä saakka.

Rasitteeksi käynyt lava sai seisoa näinkin pitkään, koska se oli erityisen tärkeä yhdistyksen vanhemmalle polvelle.

– Myymisestä puhuttiin jo aiemmin, mutta lavan rakentanut vanhempi väki vastusti sitä. Lavalla oli suuri tunnearvo.

Lava oli saatu pystyyn sitkeällä talkootyöllä, ja talkoohengessä sitä pyöritettiinkin. Nuorena tyttönä Kivivuori kantoi kortensa kekoon lipunmyynnissä. Väkeä riitti tungokseksi asti vielä 60-luvulla.

– Tansseja pidettiin kolmesti viikossa. Iso osa tanssijoista tuli Joensuusta. Myös varuskunnasta kävi sotilaita.

Ylämyllyllä esiintyivät mm. Eino Grön, Reijo Taipale, Anneli Sari, Tamara Lund, Esko Rahkonen ja Danny.

Lavan paluu epäonnistui

Vaikka lava olikin työväen rakentama, aatteet unohdettiin viimeistään alkutahtien kajahtaessa.

– Jäsenkirjoja ei katsottu ovella. Kaikki olivat tervetulleita, vuonna 1964 työväenyhdistyksen nuorisotoimintaan liittynyt Kivivuori kertoo.

Aika muuttui. Toiset lähti kuuhun, ja toiset Ruotsiin. Viimeiset tanssit tanssittiin 70-luvun alussa.

– Muutamana kesänä pelattiin bingoa. Sitten lavaa vuokrattiin yritysten varastotilaksi, työväenyhdistyksen puheenjohtajanakin toiminut Kivivuori kertaa.

Joku uskalikko kokeili järjestää tansseja vielä 90-luvun puolessa välissä. Lava herätettiin henkiin yhden kesän ajaksi, mutta asia tuli selväksi: Ylämyllyn tansseille ei ollut tilausta.

Vastaa