Ikiaikaiset menetelmät kiehtovat – ”Tämä on työtä, jossa et tule koskaan valmiiksi”

– Valkoinen piste silmäkulmaan. Katseen maalaaminen, nimi ja oikea tunne. Silloin se on valmis, kuvailee Kati Kemppainen.

Ikonimaalaus ei ole vain siveltimen käyttöä, se on hengellistä harjoitusta, se on nöyryyttä, se on rukouksia.

Kemppainen on maalannut ikoneja noin kolme vuotta. Tänä aikana ikoneja on syntynyt noin 20. Ikonimaalaajaa kiehtovat ikiaikaiset menetelmät ja materiaalit.

– Minua kiehtoo se teologia, mikä liittyy ikoneihin. Käden asennoilla, väreillä, teksteillä – kaikella on merkitystä. Ikonimaalaus on säännönmukaista, mutta jokainen työ on kuitenkin täysin uniikki.

– Ikoni muodostuu sellaiseksi kuin se haluaa, ei sellaiseksi kuin minä haluan, ja se on kiehtovaa, Kemppainen kuvailee.

• 

Ikonin maalaaminen on myös rukouksia.

– Jos tiedän, että lahjoitan valmistuneen ikonin läheiselle, niin muistan häntä maalatessa rukouksin.

Ikonimaalauksesta löytyy myös vertauskuvallinen piirre.

– Kaikki virheet voidaan korjata, Kemppainen luonnehtii.

Viinijärven Vanhassa pappilassa järjestettävässä ikonipiirissä oli lauantaina mukana noin 10 taiteilijaa.

Neljä vuotta ikonimaalausta harrastaneelle Marita Hukkaselle ikonimaalaus on myös hengellinen meditaatioharjoitus.

• 

– Ikonin maalauksen äärellä rauhoittuu. Nautin ikonimaalauksen perinteistä ja tekniikoista. Tämä harrastus antaa haastetta monella sektorilla, Hukkala luonnehtii.

– Välillä tuntuu, että ikonia voisi parannella loputtomiin, mutta sitten tulee se tunne, että nyt se on valmis.

• 

Yksi ikonimaalauksen tärkeä vaihe on ikonin nimeäminen.

– Ikoni on ikoni vasta sitten, kun sillä on nimi, Hukkala korostaa.

Kemppainen ja Hukkala korostavat hyvän opettajan ja mentorin tärkeyttä. Ja sellainen heiltä myös löytyi vanhasta pappilasta.

30 vuotta ikonimaalausta harjoittanut Helena Saaristo-Parovuorea luonnehdittiin ikonipiirin keskuudesta guruksi. Saaristo-Parovuori on hakenut oppia ikonimaalaukseen muun muassa Valamon luostarista sekä rajan takaa Moskovasta, joissa hänellä on ollut mestarillisia opettajia.

– Ikonimaalaus vaati ennen kaikkea nöyryyttä ja oppimishalua. Ikonimaalaaja ei tule koskaan valmiiks.

– Maalaaminen on kokoaikaista oppimista, Saaristo-Parovuori kiteyttää.