Lukijan mielipide: Palokin voimalan purkaminen ei ole tärkeintä arvokaloille

Kuva: STC-tuotanto

Palokin voimalaitoksen tuhoamisvaateissa ja niihin liitetyissä epätieteellisissä julkaisuissa on tietoisesti ”unohdettu” ja jätetty käsittelemättä Heinäveden reitin vaelluskalakantoja koskeva kolmentoista vuoden ajalta tehty tutkimus.

Tutkimus on ilmeisesti ainoa tieteellisen tutkimuksen vaatimukset täyttävä esitys Heinäveden reitin vaelluskalakantojen vähenemisen syistä.  (Luke:n julkaisusarja: ”Heinäveden reitillä merkittyjen taimenten ja järvilohien vaellukset, kasvu ja pyynti vuosina 2009–2022”).

Syy tutkimuksen huomiotta jättämiseen on selvä. Tutkimus selvittää sen tosiasian, että kalastuspaine on Heinäveden reitin vaelluskalakantojen lähes ainoa tuhon aiheuttaja. Lisääntymisalueita on moninkertaisesti, kuin mitä jäljellä olevat kalat tarvitsevat. Tutkimuksen tulokset pohjautuvat merkittyjen taimenten pyydysmerkkipalautuksiin. Tutkimuksen ratkaisevan tärkeä puute on se, että jokavuotisen ammattikalastuksen vaikutuksia ei ole voitu ottaa tarkasteluun.

Merkkipalautuksia on tullut uistelijoilta ja verkkokalastajilta. Troolikalastajat ja isorysien pitäjät eivät ole palauttaneet ensimmäistäkään merkkiä kolmentoista vuoden aikana ilmeisesti kalastuskieltojen pelossa Ammattikalastajien osalta ei ole siksi voitu tehdä päätelmiä troolikalastajien saamien taimenten määristä. Trooleista on saatu taimenia, myös merkittyjä taimenia. Kermajärvestä pyydettyjä taimenia on useiden havaintojen perusteella myös kaupattu ns. tiskin alta. Kalastuslain 90 § velvoittaa sisävesien ammattikalastajat pitämään päiväkirjaa saaliistaan ja ilmoittamaan tiedot viranomaisille. Näitä ilmoituksia kukaan ei ole kiinnostunut tutkimaan. Tosin niistä ei paljoa irronne, sillä ilmoitusten oikeellisuutta ei valvo käytännössä kukaan.

Palokin voimalaitoksen tuhoajille tutkimus on ns. myrkkyä, koska siitä selviää, että Palokin voimalaitoksen tuhoaminen ei auta nykyistä tilannetta. Tutkimuksen tutkimusryhmän johtaja Jukka Syrjänen on kiteyttänyt tutkimuksen tuloksia YLE:n haastattelun otsikossa 5.7.2023: ”Vuosia vaadittu Palokin voimalan purkaminen ei ole kalatutkijasta tärkeintä arvokaloille Heinävedellä”. Syrjänen muun muassa kertoo, että uistelijoiden liikkuminen koskien ja virtojen pohjilla tuhoaa kutupesiä. Syrjänen myös toteaa, että kalastuspainetta pitää vähentää sekä virtavesillä, että järvillä. Tutkimuksen aikana tutkijoille on esitetty ainakin yksi Kermajärvessä oleva lisääntymisalue. Tästä ei ole mainintaa tutkimuksessa.

Merkittävää on muun muassa Kerman koskilla kutevien kalojen jyrkkä väheneminen troolauksen aloittamisen jälkeen 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tämä selviää ”Heinävedenreitin kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022 – 2031” kuvasta 6.

Kun aktiivisten toimenpiteiden lähtökohta on voimalaitoksen tuhoaminen, voimalaitoksen säästävää Nälönvirtamallia ei haluta ottaa edes keskusteluun tai päätösprosessiin mukaan. Luken selvityksessä ”Arvio Heinäveden Palokin koskien ennallistamisen merkityksestä uhanalaisten lohikalakantojen, erityisesti äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen, elvyttämisessä Vuoksen vesistössä” esitetään, että Nälönvirtamallin toteutus tuottaa n. puolet poikastuotantoalueita verrattuna voimalaitoksen tuhoamisella kuviteltuun poikastuotantoalaan. Tässä asiakirjassa todetaan myös taimenten sivusaaliskuolleisuus trooleissa.

Palokin voimalaitoksen tuhoamisvaateiden alullepanijoiden tarkoitus ei näytä olevan vaelluskalakantojen elvyttäminen. Kyse on voimalaitoksen tuhoamisesta hinnalla millä hyvänsä huoltovarmuudesta välittämättä. Kannattaa arvioida, mitä valtiovalta saa aikaan, jos se kohdentaa vaikkapa vain voimalaitoksesta tarjoamansa 40 miljoonaa euroa todellisiin vaelluskalakantojen hyvinvointia palveleviin hankkeisiin. Nyt yritetään ulkopuolisten laaja-alaisilla aktiivisilla toimenpiteillä saada muun muassa Liperin kunta tekemään itselleen ja kunnan veronmaksajille selkeästi vahingollisia voimalaitoksen purkamispäätöksiä. Vaikuttaa siltä, että taitavat vaikuttaja-agentit ovat saaneet äänitorvikseen myös hyväuskoisia kaupunkilaisidealisteja, joilla ei ole käsitystä alueen vaelluskalakantoihin vaikuttavista tekijöistä, eikä edes halua tutustua olemassa olevaan todellisuuteen ja tutkittuun tietoon.

Urpo Airaksinen

Heinävesi

Jaa:

Facebook