Sammuvatko valot Rääkkylässä?

MIELIPIDE Toissa viikolla alkoi Rääkkylässä kiertää huhu, että Pihlajakodin palveluasumisen hoitokoti lopetetaan. Tämä hoitokoti on meille kuntalaisille erittäin tuttu ja omaisiamme on hoidettu täällä vuosikymmeniä. Kun sote -palveluista tehtiin päätös siirtyä SiunSoteen, myös Pihlajakodista tuli SiunSoten toimintaa.

Lopettamissuunnitelmat aiheuttivat kuntalaisissa suurta huolta, kummastusta, ja voinpa sanoa, että jopa kauhua. Nämä tuntemukset ovat todella perusteltuja, onhan Pihlajakodilla ollut vuosien aikana ja on tälläkin hetkellä monen kuntalaisen omainen, läheinen, ystävä tai muuten tuttu henkilö hoidettavana ja asukkaana, koska Pihlajakoti on heille kaikille koti. Muutamia ulkopaikkakuntalaista on myös sijoitettuna tänne.

Suuri huoli kuntalaisille on toiminnan loppumisen myötä, mihin asukkaat joutuvat? Kuljetetaanko omaisemme maakuntamme eri kuntien hoitolaitoksiin pitkien matkojen päähän. Miten kuljemme heitä tervehtimässä? Useissa tapauksissa esim puoliso on myös ikäihminen, ei hän jaksa eikä pysty lähtemään matkojen päähän. Julkisia kulkuvälineitä ei ole, eikä saata olla omaa autoakaan. Miten asukkaat reakoivat muutoksiin, kun ovat tottuneet jo tähän omaan kotiin? Jo oikeasta omasta kodista siirtyminen hoitokotiin on ollut monelle riittävän iso muutos elämään. Näinkö SiunSote kohtelee sairaita ja vanhuksiamme? Onko kysymys säästöistä? Säästetäänkö ikäihmisten kustannuksella? Eikö tunneta inhimillisyyttä ja empatiaa enää lainkaan suunnitteluissa?

Loputtomasti kysymyksiä, epävarmuutta ja huolta omaisista ja läheisistämme!

Entäs henkilökunta? Monella hoitajalla on koti ja perhe Rääkkylässä, pystyvätkö/haluavatko lähteä kotikunnasta toiselle paikkakunnalle työhön. Jos nyt yleensä on muuallakaan työpaikkoja.

Huoli nousee myös meistä, jotka vielä tulemme omillamme toimeen ja elämme niin sanottua normaalia elämää sairauksinemme. Entäs jos emme enää pysty kotonamme olemaan,  mihin kolkkaan Hyvinvointialuetta/SiunSoten hoitopaikkaan meitä kuljetetaan, eikö sitä enää  meiltä ja omaisiltamme kysytä. Omalla paikkakunnalla siis tulee säilyttää riittävästi hoitokoteja, niin kunnallisia kuin yksityisiä. Omaisemme ovat sen ansainneet ja myös me, kun sitä tarvitsemme.

Nyt on viimeistään taisteltava yhdessä! Meiltä on jo paljon viety, lääkäripalveluja vähennetty puhumattakaan hammashoidosta ja kaikista muista terveyspalveluista. Jos sallimme vielä Pihlajakodin lopettamisen, silloin sammuvat loputkin valot Rääkkylästä! Siinä menee apteekki, miten taksipalvelujen käy, työttömyys lisääntyy, miten koulun rakentamisen käy, jos verotulot vähenee.  

Marjukka Konttinen-Lappalainen