Kiitos Tuija!

MIELIPIDE Unohdin seurakunnan kahvitilaisuuden, jossa diakoni Tuija Rissanen hyvästeltiin eläkepäiville. Jalka paketissa ja rollaattori kulkuneuvona, tuskin olisin ehtinyt kirkkoa kiertämään. Mutta se upea työ, mitä hän teki ihmisten ja seurakuntalaisten hyväksi, ei saa jäädä kiittämättä. 

Tuijan työ oli minulle ihan ykkösjuttu, kun juttelimme maailman ja Liperinkin asioista.

Vaikka aineellinen tukikin oli huonoina päivinä tarpeen, oli henkinen puoli se tärkein. Tunti tai pari olivat hyvin tarpeelliset kuormaani kantaessa. Yhdessä käytiin läpi surujani, joita väistämättä näinkin korkean iän vuosina tuli eteen.Monta kuolemaa ja syntymää.

Ihan tavallisen, sanoisinko vaikka ylitavallisen elämän retuuttaminen on raskasta. Ihminen, joka tulee avukseni, joka kantaa, kun ei jaksa, taluttaa, kun horjut, pelastaa kun näännyt.

Olet näitä kaikkia ja paljon muuta, joista sen kiitoksen ansaitset.

Sanoit aina, siunausta, kun läksit, nyt voin sanoa sen sinulle: Siunausta elämääsi Tuija. 

Liisa Tolvanen