Liperistä ruokaviestinnän ammattilaiseksi

Liperin Mattisenlahdelta maailmalle lähtenyt Mari Koistinen on tehnyt pitkän uran viestinnän ja ruokaan sekä sen tuotantoon liittyvien asioiden piirissä. Ruokiin liittyvien tietokirjojen kirjoittamisen lisäksi hän on tuottanut sisältöä moniin lehtiin ja nettijulkaisuihin.

Koistinen on myös toiminut WWF Suomen suojeluasiantuntijana kestävän ruoankulutuksen ja tuotannon parissa. Hänet on voinut bongata aamutv:stä tai Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta -ohjelman ruokajaksosta.

Moniulotteinen ruoka

Koistisella on parhaillaan työn alla jo viides kirja. Kirjassa tullaan käsittelemään kasvin- ja eläinjalostusta ruoantuotannon näkökulmasta. Teoksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden kesäksi. Hänen kolmessa aikaisemmassa kirjassa on myös käsitelty ruokiin liittyviä asioita. 

Koistisen kiinnostus ruokaan ja siihen liittyviin ilmiöihin kumpusi sen tärkeydestä päivittäisessä elämässä.

– Ruokaan liittyy paljon ulottuvuuksia ihan arkipäiväisestä kysymyksestä mitä syön tänään. Sen tuotanto ja terveysvaikutukset puhuttavat ihmisiä paljon. Lisäksi ruoka on iso osa jokapäiväistä kulutusta.

Tietokirjojen teko kiinnostaa

Koistinen on tutkinut aiemmissa kirjoissaan muun muassa elintarvikepetoksia eli ruokaväärennöksiä sekä antanut vinkkejä fiksuihin ruokavalintoihin esimerkiksi ekologisesta näkökulmasta.

Liperissä pari kertaa vuodessa vieraileva Koistinen työstää uusinta kirjaansa apurahan turvin.

– Ideoita uusia kirjoja varten löytyy, mutta tietokirjojen teko vaatii aina rahoitusta, joten tulevaisuuden kuviot ovat siinä mielessä avoinna.

Viljalla suuri merkitys

Liperin lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut tietokirjailija muutti heti valmistumisen jälkeen Jyväskylään, jossa suoritti tradenomin tutkinnon. Tämän jälkeen Koistisen tie vei Helsingin yliopistoon, siellä hän valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi kuluttajaekonomian oppiaineesta.

– Viljoista saa hyvin hiilihydraatteja ja kuituja, joita noin 70 prosenttia aikuisista saa liian vähän. Proteiinia, jota saadaan runsaasti muun muassa lihasta ja maitotuotteista, moni syö turhan paljon. Viljatuotteet kannattaa siis säilyttää ruokavaliossa, viljatilalla kasvanut Koistinen muistuttaa. 

– Liperissä viljely on merkittävä elinkeino. Olisikin mukava nähdä, että siellä jalostettaisiin uusia viljapohjaisia elintarvikkeita, Koistinen toivoo.

Hävikin merkitys liioiteltu

Tämän hetken pinnalla olevista ruokaan liittyvistä teemoista Koistinen on nostanut esille keskustelun ruokahävikistä.

Hän tuo kotisivuillaan esille Ruokaminimi-hankkeen tuloksia, jossa todetaan, että kuluttajan hävikin osuudella ei ole juurikaan merkitystä ruokavalion ympäristövaikutusten vähentämisessä. Koistinen toteaa, että paljon merkittävämpää on ruokavalion muutos.

– Jo pelkästään yhden liha-aterian vaihtaminen esimerkiksi lähikalaan kerran viikossa pienentäisi keskivertosuomalaisen ruokavaliossa ilmastovaikutusta viisi prosenttia, hän huomauttaa kotisivuillaan.

Koistisen mukaan median hävikkikeskustelu ja siitä uutisointi on luonut liian suuria mielikuvia ruokahävikin merkityksestä ympäristövaikutusten vähentämiseen.