Pääkirjoitus: On hyvä muistaa, että kunta ei päätä sote-asioista

Kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalveluissa on muuttunut radikaalisti. Vielä muutama vuosi sitten kunnat vastasivat itse palveluiden järjestämisestä ja pystyivät aidosti vaikuttamaan siihen, miten palvelut toteutetaan. Nykyään tilanne on toinen: päätösvalta on hyvinvointialueilla, ja kunnille on jäänyt lähinnä sivurooli.

Tämä muutos ei kuitenkaan aina välttämättä näy arjessa yhtä selvästi kuin hallinnossa. Kuntalaiset kääntyvät yhä kunnan puoleen, kun jotkut sote-palvelut eivät toimi – vaikka kunta ei enää päätä niistä. Tästä syntyy ristiriita, jossa odotukset palveluista kohdistuvat tahoon, jolla ei ole enää todellista valtaa vaikuttaa asioihin.

Hyvinvointialueiden piti tuoda selkeyttä ja yhdenvertaisuutta palveluihin. Todellisuus on kuitenkin toistaiseksi ollut osin toinen. On jopa erikoista, että vielä vuosienkin jälkeen keskustellaan yhä siitä, kuinka monta hyvinvointialuetta Suomessa tulisi olla. Se kertoo karulla tavalla siitä, ettei järjestelmä ole vieläkään valmis.

Samaan aikaan palveluiden pitäisi toimia moitteettomasti. Kaikilta osin näin ei ole. Moni kokee, että palveluiden saatavuus on heikentynyt tai niiden laatu vaihtelee aiempaa enemmän.

Tilanteesta tekee ristiriitaisen se, että osa kunnista pohtii nyt omien ostopalveluiden käyttämistä paikkaamaan hyvinvointialueiden puutteita. Ajatus on absurdi: kunta joutuisi paikkaamaan järjestelmää, jonka päätösvalta on viety siltä pois. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että kuntalaiset maksavat samasta palvelusta kahteen kertaan – ensin verojen kautta ja sitten kunnan erillisinä hankintoina.

Vaikka kunnat eivät enää päätä sote-palveluista, niiden rooli ei ole merkityksetön. Päinvastoin – kuntien paikallistuntemus, ennaltaehkäisevä työ muilla hallinnon aloilla ovat edelleen keskeisiä tekijöitä kokonaisuuden kannalta.

Tämä ristiriita näkyy hyvin kuntakentän arjessa. Myös Liperin kunnanjohtaja Pellervo Hämäläinen totesi, että vaikka yhteistyö hyvinvointialueen kanssa voi arjen tasolla toimia, kunnilla ei ole enää todellista vaikutusvaltaa päätöksentekoon. Samalla monet kuntalaiset muistelevat aikaa, jolloin kunta pystyi aidosti vaikuttamaan sote-palveluihin. Tämä havainto kiteyttää muutoksen ytimen: vastuu on siirtynyt, mutta odotukset elävät yhä vanhassa rakenteessa, silloin kun kunnat saivat itse päättää.

Kuntaliitton tuoreen kyselyn mukaan yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on kehittynyt, mutta ei ongelmitta. Osa kokee yhteistyön toimivaksi, osa selvästi puutteelliseksi. Haasteita aiheuttavat kyselyn mukaan erityisesti epäselvä työnjako, taloudelliset paineet ja paikoin jopa vastakkainasettelu.

Menneiden haikailu on turhaa, mutta tämän ei pidä tarkoittaa myöskään sitä, että nykytilannetta pitäisi kaunistella.

Lue myös:

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö koetaan vaihtelevaksi – Liperissä arki sujuu yhteistyössä