Yläkoulun äänet ja vaalipaneeli eivät ratkaise
PÄÄKIRJOITUS Näin ennakkoäänestyksen käynnistyessä on hyvä katsoa perinteisiä eduskuntavaaleihin liittyviä tapahtumia ja povata tai luulla jotakin niiden vaikutuksesta vaalien tulokseen. Käytetään tässä mittareina nuorten vaalien tuloksia ja Kotsarin Myllärillä järjestettyä vaalipaneelia sekä puolueiden puheenjohtajiston tai ministereiden innokkuutta käydä Liperissä tai Rääkkylässä vaalikiertueella.
Aloitetaan yläkoulun perinteisestä äänestyksestä, jossa ei vielä leivota uusia kansanedustajia. Lista on tälläkin kertaa jokseenkin erilainen kuin ennakkoäänestyksessä tai varsinaisena vaalipäivänä. Toki joku ääniä saaneista on eduskunnassa, mutta suurin osa viidestätoista eniten ääniä saaneista ei sinne yllä.
Yläkoululaisten äänestyksessä parhaan vertausluvun sai perussuomalaisten kansanedustaja, mutta hän ei suinkaan saanut eniten ääniä. Eniten ääniä sai kristillisdemokraattien paikallinen ehdokas. Toiseksi listalla ylsi nuorempi sosialidemokraattien paikallinen ehdokas. Kolmas oli ilmeisesti sopivan numeron omaava Liike Nytin -ehdokas Liperin ulkopuolelta. Viidentoista vertausluvun perusteella tehdylle listalle pääsi neljä paikallista ehdokasta.
Perussuomalaisten suosio koululaisten keskuudessa on tiedossa ja se näkyy vertausluvussa. Jos Keskustan suosio olisi koululaisten päätettävissä, niin puolueelle ei kunnian kukko kiekuisi. Listalla on aika tuntemattomiakin nimiä, mutta tienvarsimainonta ja esillä olo erilaisissa medioissa voi selittää ainakin osan suosiosta. Nuorten äänestysprosentti oli muuten vajaat viisikymmentä ja innokkaimpia äänestäjiä yläkoulun kolmesta luokka-asteesta olivat ysiluokkalaiset.
Toivottavasti Kotsarin järjestämä vaalipaneeli ei ennakoi eduskuntavaalien äänestysinnokkuutta. Paikalliset ehdokkaat olivat kiitettävästi paikalla, mutta katsojat olivat vähissä. Neljä vuotta sitten tapahtumaa seurasi kymmeniä katsojia. Nyt mukana oli vain kourallinen väkeä. Maailma makaa kieltämättä aika erilaisessa asennossa kuin vuonna 2019. Sota, inflaatio, ruuan ja sähkön hinta sekä muut arkipäivän huolet painavat kaikkia, mutta neljän vuoden välein annettavat valtakirjat kansanedustajille ovat myös erinomaisen tärkeä asia.
Neljän vuoden takaista lehteä selatessa tuli mieleen niinkin yksinkertainen asia kuin puolueiden puheenjohtajiston ja istuvien kansanedustajien vierailut vaalitilaisuuksissa Liperissä ja Rääkkylässä. Istuvassa eduskunnassa ei ole ollut kansanedustajaa kummastakaan kunnasta. Kansanedustajat ovat kyllä käyneet vaalitilaisuuksissa, mutta puheenjohtajia on näkynyt vain yksi ja yksi varapuheenjohtaja on tulossa. Se on vähän.
Viime vaaleissa Liperin äänestysprosentiksi tuli 66,9 ja Rääkkylässä 67,6. Laitetaan nyt paremmaksi ja tavoitellaan seitsemällä alkavaa lukua.