Rääkkylä jatkaa sitkeästi itsenäistä taivaltaan

PÄÄKIRJOITUS Rääkkylän kunnanvaltuustossa oli maanantai-iltana läsnä kaksikymmentä valtuutettua. Vaikutti siltä, että kaikki läsnäolijat olivat yhtä lukuun ottamatta itsenäisen kunnan kannalla. Jos tästä tekee yksinkertaisen johtopäätöksen, niin Rääkkylän kunnan noin kahdesta tuhannesta asukkaasta satakunta on sitä mieltä, että kunta joutaa liitteen toiseen kuntaan. Näitä vaihtoehtoja ovat Kitee ja Joensuu. Arvinsalmen toinen puoli ei taida olla minkäänlainen vaihtoehto.

Matematiikka ei tietenkään ole näin yksinkertaista. Jonkun mielestä liitosta haluavien joukko on sataa suurempi ja toisen mielestä ei sitäkään. Toisaalta liitosta haluavien joukko ei ole yhtenäinen iän tai asuinpaikan, eikä edes sen yhden puolueen harteilla, josta on tullut lähes tavaramerkki itsenäisyyden kriitikkona. Kyse ei ole edes puolueesta, vaan henkilöistä, jotka vastaavat itse omista mielipiteistään ja käytöksestä.

Maanantaisessa kokouksessa oli aistittavissa selvästi, että Rääkkylän itsenäisyyttä haluavat valtuutetut ovat saaneet valtakirjan äänestäjiltä. Mitenkään muuten asia ei ole selittävissä. Tätä taistelua käytiin jo kolmannen kerran, ja jos kuntatalous saadaan reilaan suunnitelman mukaan, niin Rääkkylä jatkaa itsenäisenä. Tehdyn päätöksen yhteydessä puhuttiin yhtenäisyydestä, joka kyllä leimaa tehtyä päätöstä. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä, eikä se edes ole todennäköistä. Kritiikkiä on syytä antaa ja sitä kannattaa kuunnella. Demokratiaan kuuluu eri mieltä olemisen oikeus ja sietokyky.

Valtuustossa todettiin, että kyseessä on vasta välietappi. Näinhän se juuri on. Suunnitelma pitää panna käytäntöön esimerkiksi metsää myymällä. Kauppojen jälkeen kunnalla ei ole odotettavissa enää kovinkaan kummoisia metsätuloja. Henkilöstöstä ja toimintamenoista sekä investoinneista ei pienessä kunnassa voida tinkiä loputtomiin. Jotakin sieltä on tiristettävä. Valtionosuuksien ja verotulojen kasvua ei ole juurikaan odotettavissa. Niistä paljon puhutuista Siun soten menoista saattaa joku euro säästyä laskentamallin tasaantuessa.

Alijäämän kattamistavoitteen ja säästötoimien jatkuessa kunnan on syytä jatkaa kehittämisen ja elinvoiman lisäämisen tiellä. Väki vähenee ja vanhenee Rääkkylässä koko ajan. On helppo sanoa, että kuntaan pitää saada lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Niin pitääkin, mutta samalla on pidettävä huoli nykyisistä yrityksistä ja työpaikoista. Olisiko kaksoiskuntalaisuudesta joskus konkreettista hyötyä Rääkkylälle? Vapaa-ajan asukkaisiin ja matkailijoihin on syytä kiinnittää huomiota. Valopiuhan vaikeudet ja mahdollisuudet on käännettävä positiivisen puolelle.

Rääkkylän taistelussa oman itsenäisyytensä puolesta on jotakin tunteisiin vetoavaa  ja sisukkuutta, jonka toivoisi kantavan pitkälle. Viime kädessä kylmät numerot kuitenkin ratkaisevat. Samalla tavalla kuin yrityselämässä viivan alle jäävät numerot ratkaisevat. Kuntalaisille on tuotettava tehokkaasti lakisääteiset palvelut ja samalla kunnan pitää olla houkutteleva omassa mittakaavassaan – harkitset sitten muuttoa tai yrittämistä Rääkkylässä. Puhumattakaan sitten vierailusta kekälekunnassa.

Vastaa