Torilla ei varaa toiseen seisokkiin
Liperin tori ei ole enää entisensä. Ei se mitään aivan huippua kesätorina ole ehkä ollutkaan, mutta toivottu ja haluttu kohde joka tapauksessa vuodesta toiseen.
Kirjoituksen kuva ei valitettavasti ole arkiston kertomaa Liperistä, vaan tuoreehko kuva naapurikunnan Heinäveen kesätorin tungoksesta.
Liperin kirkolla on järjestetty aiempina vuosina erityisesti torstai-illan toria, jossa on ollut myös paikallisia tuotteita kohtuullisen mukavasti kaupan. Tänä kesänä edes iso suviseuraviikonlopun tarjonta ei sykäyttänyt enempää torikauppiaita kuin asiakkaitakaan. Varsinkin asiakkaista oli kapelo.
Yksi selitys on tietysti alueen keskeneräisyys; koneet mylläävät ympärillä eikä kunnon paikoitustiloja ole. Nykyinen tasoitettu toripaikka on kuitenkin erinomaisesti tarjolla ja liikenne kesäisin ympärillä kohtalaisen vilkasta. Ensi kesäksi on luvassa paikoitustilaakin, riittävän lähelle myyntipaikkoja.
Toinen selitys on Liperin kolminapaisuus. Vaikka Heinävesi on asukasmäärältään huomattavasti pienempi kunta, se kokoaa torinsa yhteen paikkaan, jonne joka suunnasta on kohtuullisen helppo matka.
Saattaa olla, että torin kehittämistä nakersi myös se vaihe, jolloin yhdeksi kesäksi siirryttiin evakkoon lavan paikoitusalueelle.
Jos toria ei aiota kokonaan haudata, olisi ensi kesää ajatellen korkea aika jo valmistella paikan uutta tulemista ja aseman vakiinnuttamista. Nyt parhaaseen kesämökkiläis- ja -vierasaikaan
torilta löytää hyvässä lykyssä yhden mansikanmyyjän, jos sitäkään.
Torin uusi nousu vaatii puitteisiin ja myös tarjontaan paneutumista. Jos aiotaan järjestää vetävä toritapahtuma, se vaatii myös taloudellista panostusta ja yleisön houkuttelua eri konstein paikalle. Löytyisikö ratkaisu kunnan sekä paikallisten että toriyrittäjien yhteistyöllä? Ilman uusia siirtoja isoa muutosta on turha odottaa.
Torilla on oltava myös riittävää tarjontaa paikallisista tuotteista. Esimerkiksi ruisleivän paistaminen kovalla kesähelteellä ei ole inhimillistä puuhaa, mutta sitä leipää kävijät kysyvät. Jos ei ole, he tuhahtavat – eivätkä tule toista kertaa.
Se, elääkö ja toimiiko viikottainen tori, on ennen kaikkea henkilökysymys. Se vaatii otetta, yhteyksiä ja yhteydenottoja. Ilman topakkaa vetäjää tai asiaan vihkiytynyttä yhdistystä on turha odottaa ihmeitä. Vauhtiin pääsy vaatii työtä, mutta jossain vaiheessa onnistuminen palkitsee.
Jokainen paikkakunta ansaitsee kesätorinsa. Liperin paras tori löytyy nykyisellään Vaiviosta. Hyvä Vaivio!
Tietoa kirjoittajasta
