Kiitokset kesäteatteriväelle

Liperi on leipäpitäjä ja mökkiläiskunta. Jo usean vuoden kokemuksen ja näkemyksen perusteella voitaisiin nimikkeeksi lisätä vielä kesäteatterien luvattu maa.

Liperistä löytyy energiaa ja osaamista kolmen kesäteatterin pyörittämiseen. Liperin teatteri kirkonkylällä on muutaman vuoden ikäinen tulokas, mutta Ristissä ja Roukalahdella on vuosikymmenten perinteet kylänväen ja kesävieraiden viihdyttämmisestä.

Paikkakunnan vireät kesäteatterit on opittu tuntemaan oman pitäjän rajojen ulkopuolellakin, ja se on taannut riittävän suosion. Väkeä on virrannut sekä Joensuusta että muualta maakunnasta, ja monet yritykset ovat löytäneet teatteriretken Liperiin henkilökunnan kesäretken kohteeksi.

Se, että paikkakunnalla toimii kolme eri teatteria, saattaisi olla voimavarojen haaskaamista. Käytäntö on kuitenkin osoittanut toista. Käsikirjoituksia on maailma täynnä, osaavia ohjaajia on riittänyt kaikille ja näyttelijöitä on ollut tarjolla riittävästi. Monelle maallikolle kesäteatterinäyttämölle mukaanpääsy on ollut selvästi hyvin haasteellinen ja uusia kykyjä synnyttävä. Joskus tuntuu siltä, että innostuneen amatöörinäyttelijän työn seuraaminen on kiinnostavampaa kuin vähän jo leipääntyneen ammattilaisen.

Päättyneen paikallisteatterikesän uutuuksia oli näytelmän sijoittaminen Liperin lavan tiloihin. Se toi varmasti osaltaan vetovoimaa, ja moni näytös oli loppuunmyyty. Tuolit loppuivat kuitenkin kesken ja helteisinä päivinä tunnelma oli lievästi sanottuna hikinen – sekä näyttelijöille että katsojille.

Liperin teatterin esitys on hyvä esimerkki siitä, miten paljon työtä taustalla joudutaan tekemään. Katsomossa nähdään vain lopputulos, mutta ei useinkaan ajatella taustatyön määrää. Yleensä kesateattereissa näyttämö on kerran rakentamisen jälkeen koko kesän valmiina. Tiiviissä tanssikäytössä olevalla lavalla pitää olla valmiita jatkuvaan purkamiseen ja kokoamiseen. Oma lukunsa on tietysti näytelmän harjoittelu ja vuorosanojen opettelu; eläytyminen esitykseen.Sitä edellytetään kaikilta.

Roukalahdessa on puitteet kunnossa ja esityksiin on löytynyt sarjamaista jatkuvuutta. Tämän kesän yleisö jäi jo odottamaan, millaisen jatkon tuleva vuosi tuo tullessaan. Talven aikana koetetaan pitää hymyä huulilla muulla tavoin. Ristin teatteri puolestaan pitää kiinnostusta yllä vaihtelevin ohjelmin. Juhlavuoden kokeilun jälkeen on luvassa jälleen jotain aivan uutta.

Kesäteatterit ovat Liperille mainio voimavara ja vetovimatekijäkin. Moni-ilmeisyydessään ne ovat tervetullutta sisältöä kesään – esimerkiksi (jo kokonaan?) menetetyn Suvisoudun tilalle.

Kesäteatteriväelle on syytä nostaa hattua. Olette tehneet hyvää työtä, tänäkin vuonna.

P.S.
Onneksi Suvisoutuun useita vuosi liittynyt Leipäpäivä on pelastettu ja se järjestetään vuosittain. Nyt se saa syyskuun lopulla rinnalleen Wanhan ajan maatalousnäyttelyn. Vuosikymmenten takaisia perinteitä ja paikkakuntaan vahvasti liittyneitä tapahtumia palautetaan mieliin ja nivotaan yhteen. Syyskuun viimeinen perjantai ja lauantai kannattaa laittaa viimeistään heti muistiin – tai varmuudeksi kalenteriin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *