Liperi hyvin listoilla

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto julkisti alkuviikolla esityksen maakunnan hankkeista, jotka toivotaan otettavan mukaan valtion ensi vuoden talousarvioon.
Luetteloon on koottu sekä yleisiä valtion määrärahojen korotustoiveita kuten kansaneläkkeen tasokorotus tai omaishoidon korotus että kuntakohtaisia yksilöityjä hankkeita.

Liperi on päässyt varsin hyvin näille listoille – ja toivon mukaan pääsee myös jaolle valtion rahoista.
Mukana on kaikkiaan kymmenkunta hanketta, jotka kohdistuvat osittain tai kokonaan Liperiin. Niiden kustannusarvioiden yhteissumma on reilusti yli 40 miljoonaa euroa. Tosin esimerkiksi maakunnan kärkihankkeisiin nostettu valtatie 23:n perusparannus 15 miljoonan euron kustannusarvioineen kohdistuu vain runsaan kymmenen prosentin osalta Liperiin, jos ja kun perusparannusta tehdään Liperin kunnan rajan ja Kontkalan välillä.

Liperiläisteiden parannushankkeita on esityksessä useampiakin.
Eritasoliittymän rakentaminen Kuopion valtatielle Ylämyllylle niin, että siitä tulisi liittymä Liperin lisäksi myös Jyrinkylän suuntaan, on perusteltu varsin laajasti.
Luettelosta ei ole unohdettu myöskään tiejärjestelyjen parantamista Liperin kirkonkylässä eikä kirkonkylän ja Salokylän välistä kevyen liikenteen väylää. Niistä molemmista tielaitoksella on laadittu suunnitelmat jo muutama vuosi sitten. Mutta toteutus on jäänyt roikkumaan, kun tarvittavia varoja ei ole järjestynyt syystä tai toisesta.

Epäilyksen siemen itää, kun vierailee Savo-Karjalan tiepiirin sivuilla. Ainut siellä mainittu käynnissä oleva hanke tosin on Pohjois-Karjalassa: valtatie 6:n parantaminen Niittylahden ja Reijolan suunnalla sekä Uuron liittymän parantaminen.
Suunnitteilla olevien hankkeiden listalta löytyy sitten yhdeksän eri kokoista hanketta Savon puolelta ja ainut valmistuneeksi mainittu hankekin on Savossa: valtatie 5:n uusiminen Varkauden ja Joroisten välillä.
Oiskohan Pohjois-Karjalassa jääty jotensakin Kuopiossa päämajaansa pitävän hallinnon silmissä lapsipuolen asemaan?

Myös viemärirunkolinjojen rakentamiseen valtion mukaantuloa kaivataan kahteen Liperiä koskevaan kohteeseen: Roukalahti – Puromäki – Mattisenlahti runkoviemäriin sekä Huhmari-Kunnasniemi-Puntarikoski-Pilkko-Sotkuma vesihuoltohankkeeseen, joka liippaa Liperiäkin Härkinvaaran suunnalla.

Rakennuskohteista Liperistä on nostettu esille Kaprakan vanhimpien opetustilojen peruskorjaus, Jyrin koulun rakentaminen, Liperin pääterveysaseman remontti sekä Honkalampi-keskuksen U- ja O-talojen peruskorjaukset. Näistä U-talon eli entisen terapia- tai toimintatalon korjaus on jo parhaillaan täydessä käynnissä.
Pelkästään näiden hankkeiden alustavat kustannusarviot lähentelevät yhteissummaltaan 20 miljoonaa euroa.

Maakunnassa on Perloksen alasajouutisten jälkeen vieraillut valtakunnan politiikan kärkinimiä enemmän kuin mies/naismuistiin.
Heistä useimpien suulla on vakuutettu maakuntaan järjestyvän erityistukea ja varoja valtion kassasta katoavien työpaikkojen tuomien menetysten laimentamiseksi.
Kenties näistä lupauksista kehkeytyy todellisia tekoja Liperinkin hyväksi. Nopeimmin toteutettavia toimia ovat hankkeet, joista on jo valmiita suunnitelmia olemassa kuten vaikkapa Salokylän kevyen liikenteen väylästä. Näinköhän sen nähdään parantavan pyöräilijöiden ja lenkkeilijöiden turvallisuutta vilkkaasti liikennöidyllä tiellä?

Vastaa