Pienet asiat suuria, suuret…

Loppusuoralla oleva vuosi on paljastanut liperiläisille karuja lukuja, jollaisiin saataneen tottua jatkossakin. Selvitysten teko ja pohdinta Joensuun suurkaupungista on vielä edessäpäin, mutta tuntumaa kaupungin hintatasosta on tullut jo kantapään kautta. Naapurikuntalaisia kelpaavat maksumiehiksi.

Kuntatalouden kuntoonlaitto on tarpeen, mikäli itsenäisenä aiotaan pysytellä. Joskus se tekee kipeää ja tuntuu lyhytnäköiseltä. Euroissa monet leikkaukset ovat vaatimattomia, mutta niillä voi olla merkittävä vaikutus kuntalaisille.

Huonoin vaihtoehto on aina se, jos säästöt kohdistuvat sairaiden, vanhusten tai lasten hoitoon. On syytä olettaa, että nämä ratkaisut harkitaan tavallista tarkemmin, päätösten vaikutukset pitemmällä tähtäyksellä punniten.

Harmillista on leikkausten kohdistuminen kipeästi myös kuntalaisten vapaaehtois- ja harrastustoimintaan. Tästä on keskeisenä esimerkkinä Seutuopistoon siirtymisen vaikutus kustannuksiin, ja monen ryhmän hiipuminen kaksinkertaistuneiden maksujen myötä. Kunhan ei vain samanlaisia terveisiä olisi tulossa musiikinharrastajille, joita ohjataan naapurioppilaitosten hoiviin?

Oman lähitarjonnan hiipuminen lisää aina matkakustannuksia. Ainakin seutuopiston esimerkin perusteella harrastukseen lyödään myös uusi hintalappu, kaupunkihinta.

Yksi osa seutuyhteistyötä tulisi olla hintatason yhtenäistäminen. Tuntuu linjattomalta se, jos naapurikunnat, esimerkiksi Kontiolahti ja Eno, kompensoivat harrastushintoja, jotta vapaaehtoistyö ei kokonaan kuihtuisi. Tässä samassa rintamassa tulisi kaikkien olla, ei eriarvoisuutta lisäämässä.

Huolestuttava esimerkki säästölinjan puremisesta harrastustoimintaan on Liperin sivistyslautakunnan tuore päätös ohjauspalkkioista luopumisesta ja urheiluseuroille suunnatun kokonaistuen leikkaamisesta noin 15 prosentilla. Ohjauspalkkioiden kirjaaminen ja tarkistaminen on tavallaan tarpeetonta byrokratiaa, mutta palkkio sinänsä kannustaa toimintaan käytännön tasolla ja tukee nuorten liikuntaa.

Asettamatta kuntalaisten harrastustoimintaa ja kunnan/seutukunnan elinkeinotoimintaa sinänsä rinnakkain, ja vertaamatta niitä keskenään, on säästötalkoiden nimissä syytä ottaa yksi havainnollistava esimerkki.

Liikuntaseurojen ohjauspalkkioiden poistaminen säästää kunnan kassaan tulevana vuonna 3.400 euroa. Ison pitäjän urheiluseuroille on jäämässä jyvitettävää 26.600 euroa. Tuki on hieman noin 2,3 euroa per kuntalainen

Joensuun seutuvaltuuston viime perjantain kokouksessa päätettiin osakassopimukseen perustuen suositella kunnille yhteisen elinkeinoyhtiön Josek Oy:n hanke- ja toimintavustuksen korottamista noin 11,5 prosentilla. Josekin kustannus per kuntalainen tulisi olemaan 22,02 euroa, jossa korotusta tähän vuoteen 2,02 euroa. Pelkkä korotus tietää Liperille noin 23.300 euron lisämenoa.

Liperin maksut Josek Oy:n toiminnasta kipuavat jo yli 250.000 euroon. Lisäksi seutuvaltuuston suositukseen sisältyy varoitus siitä, että hankerahaa saatetaan tarvita vielä lisää tulevan vuoden aikana.

Polvijärven kunnanjohtaja esitti, että kuntien maksuosuus Josekille pidettäisiin tämänvuotisella tasolla. Häntä ei kukaan kannattanut.

Vastaa