Leipäpäivä leveämmäksi
Liperiläinen ei elä pelkillä lirkutuksilla. Leipääkin tarvitaan ja kiinnostuksesta sitä kohtaan, on viime viikonloppu aito osoitus. Leipäpäivän tapahtumiin osallistui tuhat ihmistä, piirakoita meni saman verran ja yli 200 henkilöä kävi testaamassa aidon ruishutun.
Esittelijöitä ja myyjiä Leipäpäivä kokosi ilmeisesti enemmän kuin kertaakaan tätä ennen. Moni näytteilleasettaja teki sellaisia havaintoja, että kävijöiden joukossa oli paljon muitakin kuin tuttuja liperiläisiä. Monipuolisen tarjonnan keskellä saattoi lauantaina törmätä myös spontaaniin viihteeseen. Yhdessä salin kulmassa soi rempseä haitari, toisessa viritteli trubaduuri viisujaan. Tunnelma oli leppoisan mukava.
Oman lisänsä päivään toi Penttilä-salissa esitetty Esko Pajarisen uusin tuote, runsaan puolen tunnin mittainen Pellavan tarina. Liperi-seuran kustantaman dvd:n sisältö on katsottavaa ja se on sopiva lahjatuote perinteitä arvostavalle. Pellavan synnystä pääsevät tarkoin perille myös asiaan vihkiytymättömät.
Leipäpäivän järjestäjillä tuntuu olevan kehittämisen halu ja eväät myös jatkossa. Pohja on nyt vakaa, joten kaikki edellytykset petraamiseen ovat olemassa. Leipäpäivä on kasvanut ja muotoutunut ”Suvisoudun kylkiäisestä” itsenäiseksi ja kiinnostavaksi tapahtumaksi, jonka järjestämiseksi Liperi on ilman muuta sopivin paikka.
Perinteisten leipien ohessa piirakoilla on kova kysyntä. Kilpailu oli päivän kohokohtia, ja se veti miehiäkin puoleensa. Noin tuhat leivottua piirakkaa katosi parempiin suihin ja kasseihin lauantaina ennen puolta päivää.
Myös leivällä oli erinomainen kysyntä, ja mikä positiivista: kotona leivottua leipää oli lähes riittävästi tarjolla. Siinä mielessä tapahtuman järjestämisajankohta on soutuviikonloppua paljon parempi. Kuka nyt uuneja lämmittää ja leipää leipoo heinäkuun helteillä. Yksi suvisoutumarkkinoiden ja sen yhteydessä järjestetyn leipämessutapahtuman nakertaja oli leivän puute. Kävijöitä närästi se, ettei leipiä löytynyt muutamia mallikappaleita enempää.
Voisiko esimerkiksi juusto – leivän lisukkeena – olla tulevien vuosien leipäpäivän vetonaula. Erilaisten juustojen esittely, niiden maistattaminen ja myynti voisivat kiinnostaa uusia esittelijä- ja kävijäryhmiä. Entäpä juusto-/viinikekkerit päivän päätteeksi avoimena tilaisuutena, johon kaikilla kiinnostuneilla olisi mahdollisuus kohtuullista korvausta vastaan osallistua.
Leipäpäivä avartaa myös nuorten tietoisuutta ja todennäköisesti myös kiinnostusta leipomiseen ja ruuanlaittoon. Tämä lisää uskoa siihen, että nykynuoret ja heidän tulevat lapsensa pääsevät nauttimaan perinteisistä piirakoista ja leivonnaisista. Taito ei ole katoamassa maan rakoon.
Tietoa kirjoittajasta
