Se ilmestyy sittenkin
Niille, jotka ovat jo toivonsa moneen kertaan menettäneet, heille on lopultakin valoa näkyvissä. Liperiläisen ”iisakin kirkon” rakentaminen on edennyt oikeasti loppusuoralle. Pian kaksi vuosikymmentä valmisteltu Liperin historia on riittävän lähellä maalia – sinne vielä tämän vuoden puolella ehtiäkseen.
Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, tämä paikallinen best seller jopa ehtinee joulumyyntiin.
Kirjan ilmestyminen on siirtynyt lukemattomia kertoja. Viimeisen vuoden sisälle mahtuu ainakin kaksi merkittävää odotusaikaa. Historian piti valmistua ensin kunnan 130-vuotisjuhliin, ja nyt viimeksi tulevan viikonlopun Leipäpäivään. Kumpikin tieto osoittautui kuitenkin ennenaikaiseksi.
Nyt kirjan tarpeet ovat kasassa. Taittoa odottava versio on histortiatoimikunnan jäsenten käsissä ja luettavana. Samoin kuvat odottavat sijoittamista sivuille. Tekstin ja kuvien niveltäminen sekä kirjan ulkoasun viimeistely siirtyvät aivan lähaikoina taittajan ksäiin. Tähän aikaan vuodesta kaikki kirjailijat tähtäävät joulumarkkinoille, joten pitää vain toivoa Liperin myöhempien aikojen historian ehtivän johonkin väliin painokoneelle, sidontaan ja viimeistelyyn.
1980-luvun puolivälin tietämistä lähtien Liperin tapahtumiin paikkakunta elänyt koko ajan omaan tahtiinsa. Viivästyminen on tuonut mukaan vuosia ja tapahtumia, jotka eivät alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi mukaan ehtineet. Esimerkiksi Ylämyllyn varuskunnan lakkkauttaminen viime vuosikymmenen lopulla ei olisi kirjan normaaliaikataululla sen sisältöön ehtinyt.
Osa tämäntyyppisen historian rakenteesta ja tavoitteista jäänee toteutumatta ja historian kirjoittaja toteaa tinkineensä tiukasta historiateos -ajattelusta. Tiukkojen faktojen vaihtoehtona on kuntalaisten kertomuksia, tarinoita. Se ei välttämättä ole huono asia sisällön ja lukijan kannalta. Mukaan tulee inhimillisiä pilkahduksia, toivottavasti mehevyyttäkin.
Tähän pitkäkestoiseen projektiin liittyy piirteitä, jotka varmasti ovat koetelleet erityisesti läheltä asian etenemistä seuranneiden ärsytyskynnystä, sen todennäköisesti jossain vaiheessa ylittäneetkin. Kaikista kommervenkeistä huolimatta lopputulos on positiivinen. Sekin vaihtoehto on ollut, ettei koottuja tietoja saada kansiin ollenkaan.
Vastoinkäymisten pitkään listaan on kuulunut tiettävästi mm. tietokoneen kiintolevyn hajoaminen ja kirjaan koottujen tietojen katoaminen taivaan tuuliin. Se, miltä tekijästä tuntuu, kun vuosien työt häviävät yhden sähkökatkoksen myötä taivaan tuuliin, on omakohtaista kokemusta aivan viime ajoilta. Kirvelyä lievittää oikeastaan vain se, että on itsekin osasyyllinen jättämällä riittävät varmistukset tekemättä. Olkoon tämä kaikille opiksi; varnistakaa, varmistakaa ja varmistakaa.
Liperin historian jatko-osan ilmestyminen näyttää nyt joka tapauksessa varmistuvan!
Tietoa kirjoittajasta
