Huutomerkki, kysymysmerkki vai piste
Jokaisella kunnon paikkakunnalla on kesätapahtumansa, enemmän tai vähemmän omaperäinen. Monessa tapauksessa kesäjuhla järjestetään kun sellainen on naapurikunnassakin. Onpahan kuitenkin hyvä syy kokoontua yhteen, tavata tuttuja ja nauttia kesästä.
Liperillä on ollut Suvisoutunsa, airon vetoa vaille kolme vuosikymmentä. Parhaimmillaan tapahtuma kokosi satoja soutajia. Se oli osa valtakunnallista soutuketjua, arvostettu tapahtuma alan väen keskuudessa. Sen ympärille rakentui tavallaan luontevasti liperiläisten, mökkiläisten ja kaikenlaisten kesävieraiden kohtaamiminen.
Kun soudun vetovoima kääntyi alamäkeen, sitä elvytettiin ja tuettiin oheistapahtumin. Leipämessut oli näistä yksi ja parhaina vuosina nousi aivan soudun vertaiseksi. Sitten leipäteema siirtyi syksyyn, erilliseksi leipäpäiväksi. Se vähäkin leiväntuoksu katosi.
Kansainvälisten kummikuntavieraiden kokoaminen Liperiin juuri kauneimpaan kesäaikaan ja istuttaminen airoihin on myös ollut yksi soudun tukitoimista – ja varmaan järkevä ratkaisu ainakin sopivin välein järjestettynä. Sen osalta kolahti kuntatalouden leikkuri ja järjestäjien eväät ison tapahtuman ylläpitoon heikkenivät.
Varsinaiselle soudulle on haettu – ja saatukin – yhteistyökumppaneita ja talousvastuun kantajia. Niitä on tullut ja mennyt, tuskin kukaan talkoillaan rikastunut. Oheistapahtumat ovat tavallaan tukeneet ja pitäneet Suvisoutua pystyssä. Samalla joillakin niistä on ollut taipumus jättää kilpa- ja kirkkovenesoutu varjoonsa. Saattoi olla niin, että kasvaneen markkinahumun myötä meni SM-kisojen arvokin aikanaan.
Yksi avainkysymyksistä on vuodesta toiseen ollut talkooväen riittävyys ja jaksaminen. Tällainen tapahtuma ei synny itsestään eikä tuskatta. Ainoa vaihtoehto kuitenkin on talkoopohja, sillä riihikuivalla rahalla rakentamiseen ei ole ollut mahdollisuuksia missään vaiheessa. Mietintävuosi lienee jopa hyväksi talkooväen palautumisen kannalta.
Kun tapahtuma-alueelle peritystä muutaman euron pääsymaksusta syntyi yllättävänkin laajaa napinaa, voi siitä päätellä, etteivät kävijät ole olleet kovin tyytyväisiä Suvisoutujen antiin. Väki ei kokenut perusteltuna, että ”markkinoille” pääsystä on pitänyt maksaa. Esimerkiksi viime kesän esiintyjäkaartin perusteella sisäänpääsymaksun olisi pitänyt kuitenkin olla moninkertainen.
Täydellisenä yllätyksenä ei ilmoitus välivuodesta Suvisoudun kehitystä seuranneille tullut. Tähän saakka on kuitenkin aina löydetty virtaa ja keinoja asian hoitamiseksi. Kun järjestämisen ilosta on seurannut iso määrä työtä ja päätteeksi taloudellista tappiota, ei Liperin Taimen ratkaisua ole syytä ihmetellä. Seuran harteilla on tälle vuodelle harvinaisen monta vaativaa järjestettävää, ilman Suvisoutuakin.
Positiivista ratkaisussa on se, että portti tulevaisuuteen jätettiin auki. Jos Suvisoudun jatkolle nähdään käytännön mahdolllisuuksia, asia tulee varmasti uuteen harkintaan. Jos uutta pohjaa ei saada, voi aivan hyvin käydä niin, ettei Liperissä ole jatkossakaan soutuhenkistä kesätapahtumaa.
Uhkaavasti lähestyvän kesän haasteita voisi olla Liperiin päättyvän Karelia-soudun tähänastista parempi hyödyntäminen. Esimerkiksi airoihin halajavat voisivat koota venekuntia Rääkkylästä ja soutaa reitin Liperin Kirkkorantaan. Veneitä löytynee, kunhan vain ollaan ajoissa liikkeellä.
Allepannun sähköpostiosoitteen kautta voi antaa palautetta ja lähettää hyviä vinkkejä Suvisoudun henkiinherättämiseksi (tai kuoppaamiseksi). Ne menevät lehden Yleisöltä -osaston kautta (tai haluttaessa suoraan) eväiksi tapahtuman järjestäjille. Tavan postinkin tuomat kannanotot ovat tervetulleita.
Pannaanko Suvisoudun perään kysymysmerkki, huutomerkki vai piste?!.
P.S.
Liperin Pursiseuralla on juhlavuosi (20). Löytyisikö tukikohtaratkaisuja äskettäin tehneestä seurasta virtaa haastesoudun henkiinherättämiseen?
Seuran – ensimmäisellä vuosikymmenellään – järjestämä tapahtuma keräsi sekä soutajia että yleisöä Kirkkorantaan. Nyt tällaiselle haastesoudulle taitaisi olla heinäkuun viimeisen viikonlopun ohjelmassa tilaus…
Tietoa kirjoittajasta
