In Memoriam: Kauko Piironen 1947–2022
MUISTOKIRJOITUS Liperin kunnan ja Käsämän kyläyhteisön merkittävä vaikuttaja on poissa. Kauko ”Kake” Piironen menehtyi 14.10.2022 75 vuoden iässä kotikuntamme terveyskeskuksen Iltarusko-osastolla pitkäaikaisen, mutta lopulta nopeasti edenneen sairauden murtamana.
Kauko Piironen syntyi Kiiessalossa 29.7.1947.
Naapurina ja pitkäaikaisena työkaverina saimme olla mukana Kaukon elämässä Kiiessalon kansakoulun alaluokkien kouluajoilta saakka. Jo tuolloin Kaukon päämääränä oli, jos mahdollista, jatkaa vuonna 1871 Piirosen suvun haltuun tulleen sukutilan kehittämistä ja isä-Juhon elämäntyötä. Mahdollisuuden tultua Kauko otti tilan omaksi ja 1970 vihityn vaimonsa Sylvin vastuulle huolehtien tilan pysymisestä elinkelpoisena muutosten ravistellessa vuosien varrella maatalouden ja tilojen asemaa sekä kannattavuutta.
Valtavasta työmäärästä huolimatta Kaukolla oli aina ehtymätön halu osallistua Käsämän kylän ja kotikunnan asioiden kehittämiseen ja sovittujen tehtävien hoitamiseen. Näistä tehtävistä hänelle ei lomapäiviä kertynyt ennen kuin sairastumisen tuoma väsyminen alkoi näkyä johtaen loppuvaiheessa siihen, että pariskunta luopui 2019 sukutilan omistuksesta siirtäen sen seuraavalle sukupolvelle, kolmesta pojasta nuorimmalle Jukalle. Samalla Piiroset muuttivat kirkonkylälle omakotitaloon.
Kauko jäi vaimonsa kanssa 2004 luopumiseläkkeelle tilan muuttuessa maataloustuotannosta metsätilaksi. Samalla osa isä-Juhon aikana hankituista ja raivatuista pelloista metsitettiin. Kauko kertoi salaojittamiensa peltojen viimeistä sadonkorjuuta tehdessään katselleensa suurella kiitollisuudella puidun pellon sänkeä ja kiittäen Luojaa siitä, että oli saanut toimeentulon itselleen ja perheelleen maanviljelijänä 35 vuoden ajan.
Kaukon mittava luottamusmiesura ja yhteisten asioiden hoitaminen alkoivat Liperin seurakunnassa kestäen 20 vuoden ajan. Hän oli päätöksentekijä ja auttoi kirkollisissa tapahtumissa. Hän huolehti Kuoringan leirikeskuksen kiinteistöstä leirikeskuksen rakentamisesta alkaen.
Varsinaisena elämäntyönä ja rakkaana lapsena voidaan pitää yli 30 vuoden aikaa Käsämän vesiosuuskunnan hallituksen jäsenenä, sihteerinä ja viimeisinä vuosina toimitusjohtajana. Osuuskunnan perustajajäsenenä Kauko otti alusta alkaen vastuuta käytännön asioiden hoitamisesta. Tehtävän hoitaminen oli viimeisiä vuosia lukuun ottamatta talkootyötä välittämättä vuorokaudenajasta.
Osuuskunnan kautta syntyivät hyvät ja toimivat yhteydet silloiseen lääninhallintoon, jatkossa Pohjois-Karjalan Ely-keskukseen sekä kotikuntaan. Käsämän vesiosuuskunta nautti arvostusta ja sai tunnustusta viranomaisten taholta asioiden hyvästä hoidosta. Kaukolla oli suuri merkitys osuuskunnan perustamisessa, sääntöjen luomisessa, asiakkaiden hankinnassa ja vesi- sekä viemäriverkoston suunnittelussa ja toteutuksessa. Työn yhteydessä tulivat tutuksi asukkaat Liperin kirkonkylältä ja Polvijärven Mantilanniemeen sekä Honkavaarasta ja Kontkalaan ulottuvalta alueelta.
Kaukon vastuullisuutta ja auttamishalua kuvaa, että hänet sai lomamatkoilla maapallon toiselta puolelta kiinni puhelimella. Osallistuminen Käsämän kylätoimintaan ja pitäjäläisten laaja tunteminen johti luontevasti yhteisten asioiden hoitajaksi kunnallisissa ja maakunnallisissa luottamustehtävissä.
Keskustapuolueen aktiivijäsenenä Kauko oli kunnanvaltuustossa vuosina 1993–2008, kunnanhallituksessa 1994–2003 sekä sen puheenjohtajana vuodet 2001–2004. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja hän oli 2005–2008 ja sen jälkeen lautakunnan varapuheenjohtaja sekä lupajaoksen puheenjohtajana. Kauko edusti kuntaa maakuntavaltuustossa vuodet 2007–2008. Hän oli myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:n hallintoneuvoston jäsen.
Aikaa ja energiaa riitti myös ympäristöasioiden hoitoon, kuten ruoppaus- ja vesistön parannushankkeisiin sekä näihin liittyvien rahoitusasioiden järjestelyyn.
Kaukoon otettiin yhteyttä, olipa epäkohta tai puute melkein mikä tahansa ja kysyttiin, voisitkohan sinä auttaa tässäkin asiassa. Kovin usein ei tullut kielteistä vastausta, jos asia tuntui toteuttamiskelpoiselta ja niin Kauko alkoi asiaa selvittää eri toimijoihin luotujen verkostojen kautta. Uskottavuus ja luotettavuus hankkeiden vetäjänä oli hankittu useiden vuosien aikana. Myös monet yksityishenkilöt saivat kaipaamaansa apua erilaisten tapahtumien järjestämiseen tai kohtaamansa ongelman hoitoon.
Täyttäessään 70 vuotta Kauko luopui kaikista luottamustehtävistään siirtyen kokonaan oman kunnon ylläpitämiseen, jota tuki kesäaikana pitkien pyörä- ja talvisin hiihtolenkkien tekeminen sekä jaksamisen mukainen metsänhoito. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja tapahtumiin säilyi lähes loppuun saakka.
Mittavasta vaikuttamisesta ja vuosikymmenten aikana tehdystä pyyteettömästä työstä Kaukolle on myönnetty ansiomerkkeinä muun muassa Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi vuonna 2004, Pohjois-Karjalan Pelastusalan Liiton keskusjärjestön ansiomitali vuonna 2008, Pohjoiskarjalan maakunnallinen ympäristöpalkinto vuonna 2008.
Kauko Piirosta jäivät kaipaamaan Sylvi-vaimon sekä tyttären ja kolmen pojan perheiden lisäksi laaja ystävä- ja tuttavapiiri.
Matti Piironen
Jaakko Hirvonen