Aimo Salosen kolumni Roukalahdelta: Ei mikään ihan tavallinen teatterikesä
Salakavalasti hiipi Miikkula sieluun sulateltavaksi, vaikka esityskaudella ajatteli, että onhan näitä jo tullut tehtyä, yksi teatterikesä muiden joukossa tämä on. Kun viimeinen esitys oli ohi ja päättyneen kesän äänet jäivät leijumaan hiljentyneen areenan ylle, näyttelijä tajusikin, että vielä viipyilee ajatus Maikin baarin ja Kaisan kaupan tienoilla.
Käsikirjoitus. Työryhmä. Uusi ohjaaja. Roukalahden uudet tuulet. Tuossa joitakin syitä sille, miksi teatterikesä ei sittenkään ollut tavallinen.
Markku Pölönen kirjoitti Roukalahden kesäteatterille kantaesityksen Miikkukan suuri päivä. Ei se helppo teksti ollut, tosi syvälle ihmismieliin siinä mentiin. Omakin hahmoni, lammasfarmari Puhakka, vaati miettimistä.
Mikä tyyppi tuo oikein on? Miksi se noin outoja laukoo? Onko niillä Maikin kanssa ennestään yhteistä historiaa?
Tuommoisia kysymyksiä pyöriteltiin ohjaaja Mervi Venäläisen ja vastanäyttelijä Titta Patinan kanssa jo talven ensimmäisissä harjoituksissa. Tavallista enemmän hioutui Puhakan sielunmaisema vielä esityskauden lopussa, ja vastanäyttelijällä oli siinä oma merkityksensä.
Titta toi Maikkiinsa asioita, joihin oli luontevaa reagoida.
Jokaiselta ohjaajaltani olen oppinut jotakin. Mervin erityisanti oli juuri tavallista syvällisempi tarinan, hahmojen ja hahmojen välisten suhteiden analysointi. Ohjaaja loi työryhmälle ilmapiirin, jossa oli hyvä olla.
Työryhmään mahtui kymmenkunta ihmistä, jotka ovat paitsi tasokkaita näyttelijöitä, myös kiinnostavia ihmisiä ihan omana itsenään. Jääkiekossa puhutaan pukukoppipelaajista, hengen luojista. Roukalahdella heitä riitti.
Itse tykkään keskittyä esitykseen omassa rauhassani, hiukan erillään muista. Tärkeää on kuitenkin myös seurata läpänheittoa ja nauraa parhaille lohkaisuille – ylipäätään aistia, että olen osa ryhmää.
Tietyssä vaiheessa Kettusen Timo mandoliineineen vetäytyi syrjemmälle avaamaan ääntään. Herkistävästi soi laulu pellon laidassa hetkinä, jolloin yleisöä jo alkoi kerääntyä Kivekkäiden talolle.
Roukalahden uusiin tuuliin kuului Riverian kanssa tehty yhteistyö, joka toi uudet lavasteet. Pykäläisen Samulin johdolla näyttämölle tehty laudoitus oli sekin toimiva. Uusittu areena mahdollistaa jatkossakin monenlaista.
Mutta keitä kaikkia areenalla jatkossa nähdään? Kesäteatteriryhmä on kuin jääkiekkojoukkue, aina siitä joku jatkaa seuraavallakin kaudella, aina osa siirtyy muualle. Joillakin tie saattaa viedä Mestiksestä Liigaan, maakunnasta etelän suuremmille näyttämöille.
Aimo Salonen – kirjoittaja on Roukalahden kesäteatterin näyttelijä




Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.