Onpa kiva mennä mökille

KOLUMNI Kesätoimittajana mökkeily ja mökkeilijät nousevat jollain tavalla esiin harva se päivä, mikä ei tietysti ole kovinkaan yllättävää, etenkin kun otetaan huomioon mökkien suuri määrä Liperissä ja Rääkkylässä. Mökkiläisjuttuja on ihan hauska tehdä, vaikka joka kerta olen heille salaa vähän kateellinen. En nimittäin ole ehtinyt käydä omalla mökillä kunnolla moneen vuoteen.

Kunnolla tarkoittaa nyt pidempää kuin yhden yön reissua. Sellaisetkin ovat toki mukavia, mutta juuri kun on pääsemässä kunnolla mökkifiilikseen, niin pitää jo lähteä pois. Onneksi vain kahdenkymmenenneljän tunnin aikana ehtii edes vähän aistimaan mökkielämän parhaita puolia, joista ylivoimaisesti paras on kalenteri-minän unohtaminen hetkeksi.

Välillä tuntuu, että arjessa koko identiteetti rakentuu erilaisten roolien ja aikataulujen kautta. Päivät on täynnä töitä tai opiskeluja ja minusta tulee kympin (tai nykyään ehkä ennemminkin hyvän ysin) suorittaja, koska sellaiset standardit minulla on ainakin joskus ollut. Illalla futistreeneissä täytyisi pelata hyvin ja salilla nostaa penkistä isoja painoja, kun voimamiehen status on tullut kavereiden kesken hankittua. Sitten pitäisi vielä olla hyvä isoveli, jolla riittää joka päivä monta tuntia aikaa pikkuveljille.

Kotona nuo roolit vainoavat myös lomalla, kesällä ja jopa kesälomalla. Olen kuitenkin oivaltanut, että maisemanvaihdos on tehokas keino hylätä vanha kalenteri-minä. Valitettavasti halusi tai ei, uusi paikka tuo mukanaan aina uudet aikataulut, joihin oma identiteetti taas jollain tavalla kietoutuu. Paitsi mökki, siellä ei tunneta koko ajan käsitettä.

Ehkä juuri siitä syystä mökki-identiteetti on ehkä kaikista lähimpänä sitä, mitä olisimme ilman minkäänlaisia ulkoisia vaikutteita tai rooleja. Mökillä ei tarvitse olla paikassa x aikaan y. Toisaalta mökillä ei tarvitse myöskään täyttää velvollisuuksia, vaan voi tehdä mitä tykkää. Joku tykkää pilkkoa puita aamusta iltaan ja joku toinen istua pitkät päivät aurinkotuolissa lukemassa kirjaa. Molemmat on yhtä lailla ookoo. 

Loppujen lopuksi tässä ollaan kaikki mitättömiä ja isossa kuvassa täysin merkityksettömiä hiukkasia loputtomassa universumissa. Ei pitäisi stressata mistään, kun ei millään ole kauheasti mitään väliä, mutta ei se tahdo onnistua muualla kuin mökillä. Onpa kiva päästä tänä kesänä vihdoin kunnolla mökkeilemään.