Edelleen me

KOLUMNI Menneellä viikolla mietin menneitä jännittynein tuntein. Omia harmaantuvia haivenia ja naamaryppyjä tutkaillessa – siis ihan tyhmää, minkä näille voi, ja kiitos, että ne on saavuttanut – tuli pohdittua: tunnistammeko toisemme?

Tunsimme, pientä hapuilua vain. 45 vuotta ylioppilaaksi kirjoittamisesta, mutta onneksi pari luokkakokousta siinä välissä, vaikka osan kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä lukion jälkeen. Mikä tunne! Yhtä nuoria, yhtä aidosti elämään tarttuvia, puhetta pulppuavia ja hyväkuntoisia. Ei näitä vuosia välissä ollutkaan, samat me.

Ja samat ihanat luokanvalvojamme, Hellevi ja Vesa Haarala, tulivat myös tapaamaan meitä. Jotakin vanhaa päivämäärältä 31.5.1978 saimme vielä kurkata: uusitun Liperin koulun pienempi sali, jossa ainakin näyttämö näyttää liki samalta kuin tuolloin lakkiaispäivänämme. 

Saimme tarpeelliset eväät elämään hyvästä Liperin lukiosta. Muistot kaiken kattavasta laadukkaasta opetuksesta (muun muassa sillä ruotsilla on taalattu svenskaa vaikka missä), yhteishengestä ja läheisyydestä ovat vahvoja. Moni kirjoitti pitkän matematiikan, osa lyhyen latinan, mutta vain nestorimme Ahti Pippuri pitkän lukion – ennen meitä tullut, hän jälkeemme vielä jäi. Tähän porukkaan hänkin eniten kuuluu, ja oli yksi tämän kokoontumisen innostajista.

Meistä on tullut osaajia: diplomi-insinöörejä, väitelleitä tohtoreita, verotarkastajia, pappeja, opettajia, kaikki jo pitkän työuran tehneitä. Siksi hämmästystä on muualle muuttaneissa herättänyt Liperin lukioon ennen opinahjon lakkautusta lyöty leima huonosta tasosta. Eihän se varmaan koskaan pitänyt paikkaansa, mutta sellaisenakin uutisista näyttäytyi. Harmittaa.

Viiden vuoden päästä meillä häämöttää viidenkympin etappi riemuylioppilaina. Päivämäärä on lukkoon lyöty, oma facebook-ryhmä perustettu ja yhteydenpitoon antauduttu entistä tiiviimmin. Riemutapaamista odotellessa välivuosien pizzalauantaitkin on sovittu Rantamakasiinille. Miksi olla erossa, kun on hyvä olla yhdessä!

Kuvassa meistä yli viidestäkymmenestä parikymmentä paikalle päässyttä Liperin koulun opinportailla. Allekirjoittanut Juha Hartikan kainaloisena eturivissä, ja Juhalla päällä hyvin säilynyt collegetakki abikeväältä 1978.