Karjalanpiirakkakuningattaren elämäntyötä kiiteltiin Antilla – Anna-Liisa Karpathakis aloittaa työt ennen viittä aamulla

Anna-Liisa Karpathakis sijoittaa Antti-patsaan ja kunniakirjan leipomon myymälään.

Kotiseutu-uutisten Antti-palkinnon saa tänä vuonna elämäntyönsä karjalanpiirakoiden hyväksi tehnyt Anna-Liisa Karpathakis.

Perheyritys Kotileipomo Sorsa Oy on paistanut liperiläisille evästä jo 40 vuotta, yrityksen äiti Anna-Liisa Karpathakis vielä muutaman vuoden tätäkin pidempään Liisa Ruokolaisen palkollisena.

– Tulihan palkinto puskista. Yritän olla tämän arvoinen jatkossakin, karjalanpiirakkakuningatar kiitteli saatuaan Antti-patsaan ja kunniakirjan leipomon hyllyä koristamaan.

Yrityksen alkutaipaleella asiakaskunta koostui lähikaupoista sekä paikallisista kouluista. Nykyisin raakapakasteiden avulla piirakoita myydään kasvavassa määrin ympäri Suomen – jälleenmyyjiä on yhteensä 75 Oulusta Helsinkiin ja lisäksi yrityksen omat uunit kiertävät messuilla tekemässä Liperiä tunnetuksi. Uunituoreiden piirakoiden ostaja on voinut esimerkiksi kevään mökkimessuilla napata matkaansa myös Kotiseutu-uutisten mökkinumeron.

– Tähän pisteeseen olisi yritys päässyt nopeamminkin, mutta kun on tehty töitä matalalla profiililla. Nuorisolle kiitos viime vuosien kehityksestä, sillä minä olisin jäänyt mielelläni 1990-luvulle, perheenäiti viittaa neljään yrityksessä työskentelevään lapseensa.

Yksi palkitsemisen perusteista oli, että leipomo on sekä merkittävä työllistäjä että aika ajoin myös kotouttaja. Linjaston äärellä persoonalliset rypytykset valmistuvat paikallisten ja maahanmuuttajien yhteistyöllä. Työkieli leipomossa on englanti, joskin miehet puhuvat Anna-Liisan puolison Mihail Karpathakiksen johdolla myös paljon kreikkaa.

– Tällä hetkellä meillä on kuutta eri kansallisuutta töissä, Anna-Liisa Karpathakis laskee ja jatkaa auttaneensa juuri yhden maahanmuuttajaperheen lapset aloittamaan koulunkäynnin.

Kehitystyötä nuoren polven kanssa

Ummistelusta eniten nauttivan Anna-Liisa Karpathakiksen kädessä pysyy niin pulikka, patalappu kuin puhelinkin. Hän on antanut kasvonsa karjalanpiirakkakeskusteluille myös valtakunnallisessa mediassa. Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2019 karjalanpiirakan nimisuojaan liittyvän hakemuksen: nykyisin aito karjalanpiirakka saa olla tehty myös esimerkiksi laktoosittomasta maidosta.

Muutama vuosi sitten tehty Kotileipomon brändiuudistus palautti karjalaiset perinteet entistä näkyvämmin esille. Yrityksen nuorempi polvi on julkaissut blogia ja jakanut tietoa sosiaalisessa mediassa.

Kotileipomolla paistellaan myös sultsinoita sekä yrityksen oman kehitystyön tulosta poropiirakkaa. Vegaanisiakin herkkuja on tilauksesta saatavilla.

Piirakkapajan nykyiset 370 neliön tilat valmistuivat vuonna 2013 entisten naapuriin ja vuosikymmenen aikana niitä on laajennettu jo kolmeen otteeseen. Talven aikana rakennetaan yli 200 neliön laajennusosa, jonka katolle tulee aurinkopaneeleita.

– Saimme juuri Antin päivänä investointitukipäätöksestä tiedon. Laajennusosaan tulee kylmäkontteja. Lisäksi meille on tulossa lisää peltejä ja pinnoja eli telineitä, yrittäjä iloitsee kasvun mahdollistavista tekijöistä.

Aamulla kuuden jälkeen aloittanut työporukka on saanut kahdeksaan mennessä loihdittua harmaan valkoisista aineksista tuhansia kullanruskeita leivonnaisia. Anna-Liisa Karpathakis yrittää kiriä pakkausosastolla, jotta kuljetuslaatikot kauppoihin ja ravintoloihin saadaan matkaan.

– Näin joulun alla töitä on kuutena päivänä viikossa. Kaksi edellisviikonloppua on oltu Jyväskylässä ja Tampereella messuilla ja Tuomaan markkinat Helsingissä kestävät jouluun asti, Karpathakis luettelee piirakkapussien äärellä.

Karjalanpiirakkakuningatar kutsuu itseään laaduntarkkailijaksi. Nykyisin se kuitenkin tapahtuu vain tarkkaavaisen katseen avulla, sillä keliaakikkona Karpathakis ei pysty nimisuojattuja karjalanpiirakoita syömään.

—–

Uutismedian liiton paikallislehtijaosto, Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ja Suomen Paikallismediat Oy jakavat valtakunnallisen Antti-patsaan vuosittain Antin päivänä tunnustuksena yhteisölle tai henkilölle, joka on toiminnallaan edistänyt paikallislehdille tärkeitä arvoja.

Valtakunnallisen Antti-patsaan lisäksi paikallislehdet ja paikallislehtien ryhmät jakavat alueillaan maakunnallisia ja paikallisia Antti-patsaita paikallislehtien hyväksi tehdystä työstä.

Antti-patsas on jaettu vuodesta 1981 lähtien. Sillä kunnioitetaan ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien julkaisijan, rovasti Antti Lizeliuksen (1708–1795) elämäntyötä.

Kotiseutu-uutisilla on kymmenen hengen raati, joka valitsee Antti-palkinnon sekä vuoden tekojen saajat. Vuoden teot julkistetaan ensi viikolla.

Jaa:

Facebook