Lämpövoimala noussee palolaitoksen naapuriin

Liperin kirkonkylän uuden kaukolämpövoimalan sijoituspaikaksi on valikoitunut palolaitoksen naapuritontti, kun aiemmin rakentamisalueeksi suunniteltiin Käsämäntien toista puolta, maakaatopaikan ja muutamien omakotitalojen naapuria.

Syy muutokselle oli, että palolaitoksen puolella rakentamisen edellytykset olivat paremmat.

– Maaperäselvitysten mukaan siihen on helpompi rakentaa, kaavoituspäällikkö Jukka Haltilahti kertoo.

Palolaitoksen ja sen pohjoispuolella olevien huoltorakennusten väliin jää varsin pieni tontti lämpölaitokselle. Haltilahden mukaan nykyiset laitokset ovat varsin pieniä. Haltilahden mukaan hakelaitoksessa suurinta osaa saattaa näytellä hakesäiliö ja ympäristölle voimala näyttäytyy piipusta nousevana vesihöyrynä. Nykyinen mylly-meijerin alueella oleva tiilipiippu ympäröivinä kiinteistöineen sen sijaan on massiivinen näky.

– Kirkonkylälle tärkeintä on turvallinen ja hyvä energiansaanti. Sillä ei ole niin väliä, että miten voittava palveluntarjoaja sen lopulta toteuttaa. Todennäköisimmin siihen tulee hake- tai pellettivoimala. Yksi vaihtoehto olisi geokaivo, hän viittaa maalämpöön.

– Etelä-Suomessa on puolenkymmentä isoa geokaivoa. Niissä porataan yli kilometrin syvyyteen.

Elinympäristölautakunta päätti asettaa Liperin uuden lämpölaitoksen asemakaavan ehdotuksen nähtäville kuukaudeksi.

Aiemmin on arvioitu, että nykyinen kaukolämpövoimala myllyn alueella tulee käyttöikänsä päähän viimeistään vuonna 2029. Merkittävimmät kuluttajat, koulukeskus ja terveyskeskus, sijaitsevat Käsämäntien suunnalla, mikä on vaikuttanut uuden voimalan sijaintiin.