Sato tarkasti talteen

Liperin Roukalahdella asuvan Sisko Sahlmanin kesä ja syksy ovat täynnä vipinää, sillä sekä oman puutarhan että metsän antimissa riittää sadonkorjuuta.

– On sitten talvella, mistä ottaa, hän tuumii rauhallisesti.

Pihassa aloitetaan alkukesällä raparpereista, mutta vauhti kiihtyy kuukausien myötä. Metsämustikat ja puutarhavadelmat saavat sijansa pakastimessa, mutta myös hilloina ja esimerkiksi piiraiden aineksina. 

Oman maan mansikoita kasvaa vielä syksylläkin, sillä norjalainen Ria-lajike antaa jatkuvasatoisena marjoja pitkään.

Monin tavoin syötäväksi

Sisko Sahlman ei itse kuivaa marjoja, mutta muistaa äidin kuivanneen mustikoita lapsuuskodissa Rääkkylässä. 

– Varmaan auringossa, saivat siinä aromiakin. Ei silloin ollut kuivureita, pohtii sota-aikana syntynyt Sahlman.

Sisko ja Kauko Sahlmanin omavaraisuus perustuu myös laajaan juuresmaahan sekä kasvihuoneen kasvatteihin. Omenista Sisko Sahlman tekee hillosokerilla sosetta, pehmeänmakuiselle Pirja-lajikkeelle karviaiset antavat kirpakkaa potkua.

Herukat kiehuvat mehuksi, jota nautitaan kuumana juomana koko talven ajan. Puolukoista taas saa vaikkapa erinomaista hyytelöä.

Pakastinmarjoja Sahlmanit käyttävät talven aikana muun muassa smoothie-juomiin jogurtin ja banaanin kera.