Eero Reijonen aloittaa paikallisten aluevaltuutettujen juttusarjan – ”Perusterveydenhuolto on turvattava”

Eero Reijonen aloitti kunnanvaltuustossa loppukesällä 2021 kymmenennen kauden.

Liperiläinen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Eero Reijonen (kesk.) aloittaa Kotiseutu-uutisissa sarjan, jossa esitellään kaikki paikalliset aluevaltuutetut. Hyvinvointialue aloittaa vuoden 2023 alussa, mutta luottamushenkilöt ovat jo aloittaneet työnsä.

1. Mikä on hyvinvointialueen valmisteluvuoden 2022 tärkein päätös?
   – Hyvinvointialueen strategian laatiminen ja uusi organisaatio, joka ei ole sama kuin Siun sote. Vuoden 2023 talousarvio ja johtajan valinta.
2. Mihin resursseja ja euroja? Puuttuuko Liperistä/Rääkkylästä palveluita?
   – Perusterveydenhuolto pitää turvata. Vastaanotto- ja päivystystoiminnot pitää saada paremmiksi ja ikäihmisten palvelut on turvattava. Liperin tilanne on suhteellisen hyvä kaukaa viisaan terveyskeskuksen sijaintiratkaisun takia. Rääkkylän palvelut on säilytettävä.
3. Mistä hyvinvointialue voi säästää? Voidaanko joistain Liperin/Rääkkylän palveluista luopua? Miten rahoitus saadaan riittämään?
   – Säästökohteita ei löydy hirvittävästi. Hallintoa ja organisaatiota tulee tarkastella, enemmän käsiä kuin hallintoa. Säästöjä joudutaan etsimään oikeasti. Valtion tulee turvata riittävä rahoitus. Noin 20 miljoonan euron lisäys on tulossa, mutta se on pieni osuus 800 miljoonan euron summasta.
4. Miten palvelut jakautuvat Liperissä? Minne ohjaisit rääkkyläläisiä, jos palveluita ei saa omasta kunnasta?
   – Liperin kirkonkylällä nykyiset palvelut. Viinijärvellä sairaanhoitajan vastaanotto ja näytteenotto. Ylämyllyllä neuvolapalvelut, osa-aikainen lääkäri ja hammashuolto. Rääkkylässä suunnat oman valinnan mukaan Liperi, Kitee ja Joensuu.
5. Onko aluevaltuustossa vastakkainasettelua maakunnan ja Joensuun välillä tai eri maakunnan osien välillä?
   – Käynnistysmisvaiheessa jännitteitä oli jonkin verran. Tällaiseen vastakkainasetteluun on olemassa mahdollisuuksia.
6. Minkälainen johtaja hyvinvointialueelle tarvitaan?
   – Rakentava muutos- ja työnjohtaja, joka on yhteistyökykyinen ja jolla on strateginen ajattelutapa. Hänellä voisi olla verkostoja henkilöstöön ja luottamushenkilöihin päin.
7. Millä teoilla/keinoilla hyvinvointia voidaan lisätä Pohjois-Karjalan alueella ja kunnissa?
   – Jokaisen pitää kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Kuntien ennaltaehkäisevään työhön pitää kiinnittää huomiota. Asiakkaiden on päästävä riittävän aikaiseen hoidon arvioinnin ja hoidon piiriin.
8. Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?
   – Liikun monipuolisesti hiihdosta kuntosaliin. Teen metsätöitä ja käyn metsällä.
9. Mitä jokainen meistä voi tehdä toisten hyvinvoinnin eteen?
   – Pidetään yllä sosiaalisia verkostoja ja pidetään huolta muidenkin ihmisten hyvinvoinnista esimerkiksi kysymällä heidän vointiaan.

Jaa:

Facebook