Kylänmiehelle ja perinnekorjaajalle Antti-patsas – ”Sitä on tottunut toheltamaan ja liikkumaan koko ajan”
Kotiseutu-uutisten paikallislehdistön Antti-patsaan saa tänä vuonna liperiläinen Allu Karttunen. Kuusikymppisen Karttusen saamassa kunniakirjassa lukee perinnekorjaaja ja kylänmies.
Allu Karttusen kohdalla nämä määritelmät tarkoittavat muun muassa kirkkomaiden kiviaitojen ja vanhojen kivinavettojen korjausta. Karttunen tunnetaan laajalti myös aktiivisuudestaan ja puheliaisuudestaan. Tarinaa riittää erilaisista työpaikoista kahvipöytiin. Työuraa on kertynyt rekan ratista romunkeräykseen. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat kuplavolkkarit, vanhat autot ja autotapahtumat.
– Olen vähän hämmentynyt palkinnon saamisesta, Karttunen tuumasi Antti-patsas ja kunniakirja käsissään.
Karttunen tuumasi, että kiitospuhe jää lyhyeksi, koska hän ei tiennyt saamisesta etukäteen kuin kellonajan ja paikan Myllypuodilla.
– Saattaahan se joku olla, joka ei tunne minua Liperissä ja joku, joka ei halukaan tuntea, hersytteli Karttunen.
Allu Karttunen arveli, että positiivinen kylänmies-määritelmä sopii hänelle. Tämä siitäkin huolimatta, että Karttunen sanoo olevansa joskus tulinen luonteeltaan. Kiviaidan teon lomassa on joskus päässyt ärräpäitä ja manaus, kun työt eivät ole sujuneet. Tai puukengät ovat jääneet lumihankeen.
– Pidin aikaisemmin puukenkiä joka paikassa, mutta vanhemmiten ei kärsi enää ainakaan talvella. Vein kerran kauas Pohjanmaalle lastia. Pihatiellä jäi auto kiinni lumihankeen. Hyppäsin kopista lumihankeen, jonne puukengät jäivät upoksiin. Kirosin isännälle, että on tämä per… paikka. Kyllä siinä vielä pöydässä kahvit juotiin.
Kesäihmiseksi tunnustautuva Karttunen sanoo, että näin hankien ja pakkasten aikaan tahtoo vähän masentaa.
– Kun ei ole oikein tekemistä. Sitä on tottunut toheltamaan ja liikkumaan koko ajan. Voisihan tuota vaikka hiihdellä tai keksiä muuta järkevää tekemistä, mutta sitä liikuntaa saa kyllä töissäkin.
Ei kiirettä eläkkeelle
Vaikka Allu Karttuselle kertyy ikää muiden lailla koko ajan, niin hänellä ei ole mitään syytä kiirehtiä rauhallisten eläkevuosien viettoon.
– Mitäs minä sitten tekisin. En halua eläkkeelle, niin kauan kuin terveyttä ja mielenkiintoa työelämään riittää. Romunkeräyksen olen jättämässä, mutta kuorma-auton pidän, koska sillä pitää kuljettaa kivityömaille kaivinkone.
– Seurakunnan kiviaidan teen loppuun ensi kesänä. Työlistalla on jo kesäksi parin kivinavetan ja kivijalan korjausta. Kuplavolkkareiden ja vanhojen autojen parissa jatkan myös. Myllyn alueelle on suunniteltu kolmanneksi tapahtumaksi truck-meetingiä. Haluan edistää rekka-autokulttuurin esiintuomista.
Antti-patsas jaetaan 30. marraskuuta
Kotiseutu-uutisten Antti-patsas jaetaan kerran vuodessa Antin-päivän eli 30. marraskuuta aikaan. Tunnustus annetaan paikallislehtiyhteistyötä tehneelle taholle, joka on toiminut pitkään paikkakunnan ja yhteisön hyväksi.
Kotiseutu-uutisten Antti-patsaan saajan valitsee liperiläisistä ja rääkkyläläisistä koostuva raati. Raati arvosti Allu Karttusen perinnekäsityötä hautausmaiden kiviaitojen korjaajana. Lisäksi palkitsemisperusteissa muistettiin, että Karttunen on ollut puuhaamassa Myllymiljöön menestyksekkäitä kesätapahtumia kulkupelien ympärille. Myöskään miehen ympäristötyötä romunkeräysyrittäjänä ei unohdettu.
Antti-patsas jaetaan myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Lisää näistä palkinnoista kerrotaan myöhemmin.
Lue tästä, ketkä ovat saaneet aiempina vuosina Kotiseutu-uutisten Antti-patsaan.