Ruusulan leirillä soitetaan, lauletaan ja uidaan

Villa Ruusulan lato ja pihapiiri on vilissyt tällä viikolla elämää, kun 27 nuorta soittajaa ja laulajaa on kokoontunut lasten ja nuorten musiikki- ja taideleirille.

–Uiminen on ollut parasta, sitten soittaminen ja kaverit, juttelevat rääkkyläläiset kaverukset Atso, 6 vuotta ja Jaakko 7 vuotta.

–Mie olen saanut ainakin neljä uutta kaveria, Atso iloitsee.

Hän on soittanut leirillä lyömäsoittimia ja Jaakko kitaraa.

Leirillä on ollut kavereita ympäri Suomen Helsingistä Kiuruvedelle.

–Meillä on ollut päiväleiri 6–8 vuotiaille ja sitä vanhemmat ovat olleet leirillä yötä, kertoo Villa Ruusulan emäntä ja leirin johtaja Sari Kaasinen.

Ladossa on soitettu kahdeksalla eri soittimella. Ukulele on edelleen pop.

Myös harmonikka on suosittu. Niiden soittamista opettaa nykyisin lappeenrantalainen Sirpa Kainulainen, joka aikanaan myös oli 80-luvulla leirillä.

• 

–Ihanaa, että Rääkkylässä on pidetty näin pitkään leirejä. Samaa yhteissoiton riemua täällä on nytkin, kuin silloin, kun itse olin leiriläisenä, hän hymyilee.

Harmonikkaa ja pianoa leirillä soittaa 15-vuotias Anni Kesälahdelta.

–On soitettu paljon, tehty taidejuttuja ja käyty uimassa, Anni kertoo.

Taidepajat ovat leirillä uutta. Ilmaisua on laajennettu musiikista kuvataiteeseen, tanssiin ja teatteri-ilmaisuun, joita on sijoitettu pitkin päivää välipaloiksi musisoinnin lomaan.

Lasten leireissä Kihauksen alku

Moni Villa Ruusulan leirin opettajista on ollut aikanaan mukana leiriläisenä Rääkkylän lasten kansanmusiikkileireillä, niin myös Sari Kaasinen.

–Kesällä 1982 oli ensimmäinen pieni kansanmusiikkileiri Turtialassa. Silloin olin leiriläisenä, seuraavana vuonna olin jo opettajana 15-vuotiaana, Sari Kaasinen naurahtaa.

Lasten musiikkileirillä ollaan siis Rääkkylän kansanmusiikkitoiminnan, Kihauksen ja Värttinän alkujuurilla.

–Leireistä tämä kaikki on alkanut ja kiitos kuuluu Mustosen Sepolle, joka laittoi leirit alulle, Kaasinen korostaa.

Seppo Mustonen oli tuolloin Rääkkylän nuorisosihteeri.

–Kunta on ollut merkittävä mahdollistaja kansanmusiikkitoiminnalle. Taustalla on ollut myös vahva nuorisoseuratoiminta.

Yhdellä soinnulla yhteiseen sykkeeseen

Leirillä ei aloittelevankaan soittajan tarvitse ujostella. Kaikki saavat soittaa orkesterissa.

–Kynnys esiintymiseen ei ole korkea. Jos joku osaa yhden soinnun, hän voi soittaa sitä. Hänen roolinsa yhteisen sykkeen löytämisessä on se yksi sointu, muusikko ja opettaja, 80-luvun leiriläinen, Mari Kaasinen korostaa.

Koronan jälkeinen rajoituksista vapautuminen on näkynyt hänen mukaansa lasten soittamisen ilona.

–Kun on talvi siellä zoomissa soitettu, nyt on ollut ihana soittaa ja laulaa yhdessä elävää musiikkia, Mari Kaasinen hehkuttaa.