Avoimuus arvona

Konservatiivinen mutta ei tylsä vaan muodikas ja muuntautumiskykyinen. Näillä sanoilla voisi kuvailla kesällä valmistuvaa Ylämyllyn yläkoulua.

Kun astuu sisään Ylämyllyn uuden yläkoulun oviaukosta, yleisilme on vielä varsin vajaavainen. Johtoja lojuu siellä ja täällä erilaisten koneiden surratessa. Kun oikein keskittyy, voi jo kuitenkin kuulla kenkien kopinan satojen nuorten riisuessa lenkkareitaan sukkakoulun vihreäkaakelisen eteisen ritilähyllyille.

Kun tilaa tarkemmin tutkailee, selviää, ettei avoimuus selity keskeneräisyydellä. Aulojen on tarkoituskin olla korkeita. Ryhmätilojen ja käytävän väliin ei ole koskaan tulossakaan umpinaista seinää vaan pian siihen kiinnitetään massiivinen lasi.

– Läpinäkyvyys nousi esille jo vuosia sitten tehdyssä hankesuunnitelmassa. Avoimuus on ollut arkkitehdille ohjaava arvo, rehtori Antti Ikonen paljastaa.

Tilat eivät kuitenkaan saa olla häiriöksi. Suunnittelussa onkin otettu huomioon joustavuus.

– Monet luokat ovat jaettavia. Emmehän voi tietää, mihin opetus vuosikymmenten saatossa menee. Onko esimerkiksi 20 vuoden päästä enää erityisopetusta ollenkaan, Ikonen pohtii.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

• 

• 

Juhlatupa kokoaa kuntalaisetkin

Yläkoulussa on kaksi aulamaista tilaa. Koko rakennuksen korkuiseen juhlatupaan tullaan suoraan pääovista, siellä syödään lounas ja kuunnellaan konsertit. Bänditilat taakseen kätkevä pieni näyttämö, valmis äänentoisto- ja valaistustekniikka sekä irtonäyttöjen päällystämä videoseinä houkuttavat myös iltakäyttäjiä hyödyntämään juhlatupaa.

– Tästä tulee varmasti kuntalaisten kokoontumispaikka, Ikonen uskoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

• 

Pienempi aula kätkee ympärilleen taideaineiden luokkia, nuorisotilat ja muodikkaat opinportaat.

– Portaikko päällystetään kangasmatolla ja siihen tulee kännyköiden latauspisteitä. Näillä askelmilla vietetään varmasti paljon vapaa-aikaa, rehtori mallailee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

• 

Ikonen kertoo, että projektissa on käyty harvinaista vuoropuhelua, jossa käyttäjien toiveet on sovitettu yhteen tietotekniikan ja rakennusalan ammattilaisten kanssa.

– Parasta on, jos tekniikka ei näy, mutta se toimii.

Pinnoista maistiaiset jo salissa

Yläkoulun ohitse ajanut on voinut hahmotella mielessään massiivisen liikuntasalin mittoja. 950-neliöisen liikuntapaikan viimeistely on pitkällä. Viisi yli 22-metristä liimapuupalkkia koristaa salin kattoa ja seinät on jo saaneet maalipinnan.

– On veikeä näky, kun palkkien mahat ovat alaspäin, paikan tuleva paimen puhelee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

• 

Hikoiluhalli on jaettavissa väliseinillä kolmeen kohtalaisen kokoiseen osaan, joista jokaiseen on liitetty kaksi omaa pukuhuonetta. Niiden päällä toisessa kerroksessa sijaitsee koko salin pitkän sivun mittainen pieni parvekekatsomo.

Yläkertaan valmistuvat Ikosen sanoin monet akateemiset luokat. Siellä sijaitsee myös henkilökunnan tiloja: opettajien kahvihuone, kouluterveydenhoitajien vastaanotto ja Ikosen oma loossi, muun muassa.

Betoniset rakenteet odottavat kuorekseen seuraavaksi pintamateriaaleja kuten alakattoja ja lattiamattoja.

– Kahden kuukauden päästä aloitamme kalustuksen, urakoitsija Rakennustoimisto Eero Reijosen vastaava mestari Martti Särkelä valottaa huoneiden henkiin herättämisen aikataulua.

Piha laajeni maakaupan myötä

Samaan kiinteistöön muuttavan kirjaston tiloista aukeaa näkymä välituntialueelle lasiseinien lävitse. Aikanaan piha tarjoaa nuorille monenmoisia virikkeitä fitness-parkista koripallokenttään sekä parkour-rakennelmasta pallokenttään ja juoksurataan.

– Koulun pohjoisreunaan tulee monitoimikaukalo sekä huoltorakennus, jossa on muun muassa lämpimät pukutilat, tekninen johtaja Jouni Pekonen selvittää.

Lisäaareja saatiin ostamalla maata koulun viereltä, joten osa lähiliikuntapaikan pisteistä on vasta nyt kilpailutuksessa. Samalla on jätetty lääniä uusille ideoille. Tekninen johtaja Jouni Pekonen mainitsee kiinnostavista lajeista esimerkiksi skeittaamisen.

– Ulkoliikunta-alueista muodostuu erittäin monipuolinen ja toimiva aktiviteettialue, jolla on jopa seudullista vetovoimaa, Pekonen iloitsee.

Vaan paljon on vielä puurtamista ennen kuin Liperin koulun 400 oppilasta ottavat talon omakseen ensi elokuussa.

– Torstaina tulen taas seuraavan kerran käymään, rehtori kertoo isännöimästään koko koulun henkilökunnan ensimmäisestä vierailusta.

– Ja joka kerta hämmästelen hankkeen etenemistä, hän kiittelee noin 40 rakentajan ahertamista.

•