Kasvata koivussa
Jos ennen pusikosta löytyi juomatehdas, nykyisin siellä tuotetaan lähiruokaa.
Polku vie pihasta hieman metsän suojiin. Siellä lepää jokunen viikko sitten käsin kaadetun koivun ehjäkuorisia pöllejä. Luonnon kiertokulkuun kuuluu lahottaminen, mutta tällä kertaa se tehdään hallitusti tietyn puuhun istutettavan sienen voimalla.
Henri Vanhanen, yksi Rääkkylän kunnantalolla majaansa pitävän Nyyrikki Metsäpalveluiden yrittäjistä, kasvattaa tämän puupinon luona koeviljelmäänsä. Täällä runkoon porataan reikiä, koloihin upotetaan rihmastoa sisältäviä puutappeja ja lopulta aukot suljetaan vahalla.
– Kannattaa käyttää yli kahdeksan senttiä paksuja pöllejä, sillä ne pitävät kosteuden ohuempaa paremmin. Puut voi myös kerran kesässä upottaa ammeeseen tai laittaa viereen sadettimen, ylämyllyläinen Vanhanen vinkkaa.
Kun rihmasto on levinnyt runkoon, se työntää tuohen läpi itiöemän, tässä tapauksessa koivuvinokkaana tunnetun sienen. Satoa on odotettavissa istutusvuoden syksyllä tai viimeistään seuraavana suvena.
– Kiinnostavin juttu on se ihme, kun näkee kasvun. Toisaalta omalta viljelmältä saa lähiruokaa. Sienten kasvattaminen on nyt trendikästä, opastuskursseja järjestävä Topi Linjama tietää.
Sieniapajan yrittäjä on tutustunut eniten proteiinipitoisen syötävän viljelemiseen ämpäreissä. Kahvinporojen, olkipelletin tai sahanpurun avulla voi saada satoa jo kuukaudessa kotipihalla tai sisätiloissa.
Tärkeää on, että oma sieni saadaan valtaamaan kasvupaikka ennen homeita ja vääriä sienilajeja. Siksipä esimerkiksi kaadettu puu täytyy ympätä viimeistään parin viikon päästä kaatamisesta.
– Koivuvinokas on helpoin harrastelijalle. Sen rihmaston voi kesyttää itsekin luonnosta. Sitä voi verrata kantarelliin, sopii hyvin myös pastakastikkeeseen, miehet vinkkaavat.
Nyyrikki tuottaa metsänomistajille monien erikoislajien sieniymppejä. Esimerkiksi pakurilla tuottoa odotetaan saatavan vasta vuosikymmenen päästä.