Pelastuslaitos kehottaa pohtimaan, onko risujen polttaminen tarpeen
Liperin ja Rääkkylän leveyksillä lumesta on enää rippeet jäljellä, ja maasto kuivuu nopeasti auringon lämmittäessä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta muistutetaan, että risujen polttaminen on keväisin merkittävä maastopalojen aiheuttaja – siksi varovaisuus on jälleen valttia.
– On erittäin tärkeää, että pelastuslaitosta ei kuormitettaisi koronavirusepidemian aikana, jotta resursseja riittäisi kiireellisiin tehtäviin. Pelastus- ja ensihoitohenkilöstön kuormitus tulee epidemian edetessä todennäköisesti kasvamaan, joten ylimääräistä kuormitusta tulisi jo nyt kaiken keinoin välttää.
Riskienhallintapäällikkö Tommi Mukkala kehottaakin pohtimaan, olisiko risujen hävittämiseen muuta vaihtoehtoa kuin tulen ruoaksi tarjoaminen.
– Voisiko tänä keväänä keksiä ihan vaan muuta tekemistä, hän kysyy.
Jätteiden polttaminen on kielletty
Mikäli risuja aikoo polttaa, kannattaa touhun luvallisuus varmistaa. Pääsääntöisesti risujen polttaminen on kiellettyä taajama-alueilla. Haja-asutusalueilla askareeseen saa tavallisesti ryhtyä, kunhan ei tule aiheuttaneeksi haittaa naapureille.
Jätteiden polttaminen on yksiselitteisesti kielletty.
– Polttaa saa ainoastaan käsittelemätöntä puutavaraa, hakkuutähteitä, pensaiden leikkuutähteitä, olkia ja heinää, Mukkala luettelee.
Ruohikko- ja metsäpalovaroituksen ollessa voimassa on avotulen tekeminen kielletty – kiellon rikkomista seuraa sakkorangaistus.
Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi puolestaan huomauttaa, että jokainen voi itse ehkäistä huolellisella ja vastuullisella toiminnallaan paitsi koronaviruksen leviämistä, myös ison osan tapaturmista, tulipaloista ja muista onnettomuuksista.
– Ihminen aiheuttaa omalla toiminnallaan merkittävän osan pelastuslaitoksen tehtävistä, Viitaniemi toteaa.