Yritykset satsaavat taas pikkujouluihin

Mervi Turusen Ranta-pirtistä löytyy pikkujouluihin erilaista tarjottavaa.

Pikkujoulukausi lähestyy taas vääjäämättä. Marraskuun loppupuoli ja joulukuun alku on edelleen suosituinta pikkujoulukautta. Hyvä ruoka ja rento yhdessäolo ovat pikkujoulun kohokohtia. Tavat ovat vuosikymmenten aikana siistiytyneet. Juhliin kuuluu myös omaa ohjelmaa tai ulkopuolisilta tilattua tekemistä.

Kissankulman Ravintolat -yrittäjä Anna-Mari Mantsinen kertoo, että pikkujoulu on heille periaatteessa vuoden toinen sesonki kesän ohessa. Ruisleivistään tunnettu Mantsinen toimittaa pitopalvelukokonaisuuksia kesällä muun muassa häihin ja muihin juhliin.

– Olen kymmenen vuoden aikana huomannut, että juhlinta on siirtynyt parille kolmelle viikolle marraskuun loppupuolelle ja joulukuun alkuun. Yritykset satsaavat taas pikkujouluun muutamien hiljaisten vuosien jälkeen.

Mantsisen pitopalvelusta tilataan perinteisiä yksittäisiä tuotteita tai sitten he toimittavat kokonaisuuden astioineen. Joku haluaa paistaa kinkun itse ja tilaa muut tykötarpeet.

– Kinkku pysyy suosikkina, mutta kalkkunan kysyntä on kasvanut. Tilaajat haluavat hyvää ruokaa.

Anna-Mari Mantsisen mielestä pikkujoulutavat ovat vuosien aikana siistiytyneet. Ruoka ja mukava yhdessäolo on tärkeää. Juhlijat jatkavat tarvittaessa omaa illanviettoaan.

– Pikkujouluaikaan riittää mukavasti asiakkaita, mutta minua rajoittaa hieman leivän teko, Mantsinen kertoo.

Kehityssihteeri Raita Joutsensaari Rääkkylän kunnasta toteaa, että kunnassa ei vietetä työntekijöiden yhteistä pikkujoulua, mutta väki käy jouluaterialle pyhien alla. Pikkujoulua on vietetty aiempina vuosikymmeninä.

– Marraskuussa meillä on liikuntapäivä, johon kuuluu yhteinen ateria. Liikuntapäivänä olemme käyneet esimerkiksi kylpylässä. Jotkut osastot saattavat viettää omia pikkujoulujaan, Joutsensaari kertoo.

Muistamisia ja ohjelmaa

Mantsinen Group Oy:n henkilöstö- ja laatujohtaja Jarmo Tossavainen kertoo, että heillä pikkujoulua vietetään perinteisesti yleensä Joensuun ympäristössä koko Ylämyllyn tehtaan henkilökunnan voimin. Työntekijöitä on 150.

– Meillä on yleensä jotakin ohjelmaa. Esiintyjiä ja myös omaa tekemistä. Ohjelmaan on otettu myös työntekijöiden muistamiset.

Tossavaisen mukaan juhlissa korostuvat hyvä ruoka ja yhdessäolo. Pikkujoulujuhlien tavat ovat vuosien saatossa muuttuneet siistimpään suuntaan.

Ranta-pirtin leipomon yrittäjä Mervi Turunen toteaa, että hänelle pikkujoulukausi on yksi vuotta rytmittävistä juhlakausista, mutta se ei erotu mitenkään erityisesti.

Turunen jatkaa, että pikkujoulujuhlinta keskittyy enemmän suurempiin tiloihin, jossa on tarjolla alkoholia. Rantapirtti tarjoaa juhlijoille tarvittaessa kinkkua, laatikoita ja leivottuja tuotteita. Myös kokonaisuuksia menee jonkun verran.

– Joskus on hoidettu paikan päällä kokonaisuus tarjoiluineen. Pikkujoulujen viettäjät etsivät uusia paikkoja ja elämyksiä. Yritykset näyttävät satsaavan enemmän juhliin, Turunen arvioi.

Hallintojohtaja Terttu Sarkkinen Liperin kunnasta kertoo, että yhteistä juhlaa ei ole ollut vuosikausiin. Kunta antaa työntekijöille parinkymmenen euron jouluateriarahan, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla.

– Järjestämme työhyvinvointipäiviä tai jotkut osastot järjestävät pienemmällä porukalla pikkujoulujuhlia, Sarkkinen sanoo.

Mervi Turusen Ranta-pirtistä löytyy pikkujouluihin erilaista tarjottavaa.

Jaa:

Facebook