Pitkäsen Pentti on varsinainen liimanäppi

Niemisen Urheilijoiden Pentti Pitkänen on varsinainen liimanäppi, ja varsin pitkäaikainen sellainen. Hän pelasi NiemU:n junioreissa ensimmäiset pelinsä 16-vuotiaana vuonna 1963. Viimeisen kerran hän oli virallisesti mukana viitosdivisioonan pelissä 66-vuotiaana seitsemän vuotta sitten.

– Olin junioreissa ensin puolustaja, mutta kun ottivat miesten joukkueeseen, niin silloin vaihtui pelipaikaksi maalivahti. Sanoivat, että minulla on kykyjä siihen paikkaan. Siitä lähtien pelasin maalilla, 50 vuoden peliuran tehnyt Pitkänen kertoo.

Pitkäsen kohdalla voidaan puhua maakunnan maalivahtilegendasta, sillä Pitkänen tunnettiin erittäin taitavana veräjänvartijana, jonka peliura oli poikkeuksellisen pitkä. Sukupolvet ja joukkueet vaihtuivat, mutta Pitkäsen Pentti seisoi tolppien välissä.

– Meillä oli seuran 80-vuotisjuhla 2013. Silloin ilmoitin, että nyt tämä saa riittää ja se päätös on pitänyt, vaikka saivat minut pari kertaa aiemmin houkuteltua mukaan. Minulta meni ranne jo vuosikymmeniä sitten, mutta 90-luvun työtapaturman jälkeen käsi leikattiin ja ranne jäykistettiin. Sekin vaikutti jo. Onhan noita muitakin kolhuja tullut pelatessa.

Pentti Pitkänen tuumaa, että hänen hyviä puoliaan olivat ketteryys, hyvä pelisilmä, rohkeat vastaantulot ja hyvä ponnistusvoima ilmapalloihin. Niillä pärjäsi, varsinkin kun Pitkänen on harjoitellut paljon myös omalla ajallaan ja pitänyt huolta fyysisestä kunnostaan esimerkiksi koiraharrastuksen ja metsätöiden siivittämänä.

Ylemmäskin oli kysyntää

– Pelasin korkeimmillaan Karpalossa kakkosdivisioonaa. Sanoivat Savon puolella, että sinunhan pitäisi pelata KuPS:ssa. Tuli kerran torjuttua maajoukkuepelaaja Olli Rissasen ampuma rankkarikin, Pitkänen myhäilee.

Hän jatkaa, että lankomies houkutteli aivan 70-luvun alussa Helsinkiin töihin. Siellä olisi voinut päästä johonkin suurempaan seuraan.

– En kehdannut lähteä – ei kiinnostanut Helsinki. Kolmekymppisenä olisi voinut päästä ylempiin sarjoihin,  mutta sinne olisi pitänyt lähteä jo 20 – 25 -vuotiaana.

Pitkänen muistelee, että alkuvuosina maalivahdin tärkeimmät varusteet eli hanskat olivat erilaisia kuin nykyään. Hanskojen koko on kasvanut ja ne ”liimaavat” pallon hyppysiin.

– Minulla oli 60-luvulla villahanskat, jotka olivat tosi hyvät varsinkin sadekelillä. Jossakin vaiheessa villahanskojen ympärille kerittiin eristenauhaa tai sitten nauhaa, joka sulateltiin pintaan.

Pelaamisen lisäksi Pentti Pitkänen on toiminut iät ja ajat Niemisen Urheilijoiden seuratyössä bingosta kentän ylläpitämiseen.

– Olenhan minä johtokunnassa ja seuran varapuheenjohtaja. Olen ollut myös joukkueiden toiminnassa mukana. Voisihan näitä tehtäviä jättää jo nuoremmille, Pitkänen toteaa.