Lamminniemi on rakas paikka
KESÄLEHTI Lamminniemen hovina tunnetussa talossa, Liperissä Rääkkylään menevän Tutjuntien varrella on parhaillaan menossa entisöinti- ja rakennusprojekti, josta vastaa edesmenneen Bengt Bromsin kolmesta lapsesta Carola Broms.
– Isäni osti talon kesällä 1965. Hän toimi professorina Turun ja Helsingin yliopistoissa, ja meillä oli tapana viettää kaikki kesät Liperissä. Meille kolmelle lapselle, minulle, Benitalle ja Arnelle, paikka on hyvin – hyvin rakas. Oli täysin selvää, että talo on kunnostettava, pääkaupunkiseudulla asuva Carola Broms kertoo.
Bromsien kiinnostus taloon ja Liperiin on perua siitä, että Bengt Bromsin äiti on kotoisin leipäpitäjästä. Talon 1813 rakennuttanut Burghausenin suku on taas ollut yhteydessä Carola Bromsin isoisän sukuun.
– Isä oli jo aiemmin kiinnostunut talosta. Sitä oltiin myymässä toiselle, joka olisi purkanut taloa. Meillä oli muualla Suomessa kesämökki, josta luovuttiin 60-luvun lopulla. Sen jälkeen Lamminniemi oli meidän kesäpaikka.
Taloa kunnostavat sisarukset ovat viisikymppisiä. Nuorin Carola Broms toteaa, että taloa aiotaan käyttää remontin jälkeen ympärivuotisesti. Sisarusten lapset ovat myös kiinnostuneet talosta.
– Meillä oli hieman vaikeuksia tekijöiden etsimisessä. Rakennuksen ulkovuorauskin ehdittiin purkaa ja tehdä pihalla töitä ennen tänä talvena alkanutta varsinaista rakennusprojektia. Löydettiin hirsitaloja korjaava Ossi Muttosen yritys parin kontaktin kautta.
Rakennuksesta on tehty rakennushistoriallinen selvitys kolmisen vuotta sitten ja nyt tekeillä olevat työt on hyväksytty Museovirastossa ja Liperin kunnassa. Bromsit ovat saaneet pääsisäänkäynnin umpikuistin ja avoterassin rakentamiseen myös avustusta. Lamminniemen hovi on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
– Talossahan ei ollut 60-luvun puolivälissä sähköä ja vettä. Äitini ei suostunut alkuvuosina tulemaan paikalle, koska talossa ei ollut sähköjä, Carola Broms nauraa.
Sisarusten isä teki talossa remontteja 80- ja 90-luvuilla. Hän rakensi uuden avoterassin lumikuorman alle sortuneen kuistin tilalle. Keittiön ja toisen sisäänkäynnin kohdalla oli vesivahinko, jonka takia keittiön lattia rakennetaan uudestaan ja joitakin seinähirsiä on pitänyt uusia.
– Keittiön sisäänkäynnin kohdalle rakennetaan lisäosa uusia märkätiloja varten. Se on järkevää, kun ajattelee tapahtunutta vesivahinkoa. Sen tekemiseen saatiin lupa kunnasta ja museovirastosta. Eteisaulaan yläkerran portaikon alle tulee uusi wc. Yläkerrassa säilyy yksi aiemmin tehty.
– Talon edellinen omistaja ehti myydä yläkerran aulan lattialaudat. Ne tehtiin isän aikana uusiksi. Yläkerran reunahuoneet on tarkoitus säilyttää lämpiminä. Ne kiinnostavat sisarusteni lapsia, Carola Broms toteaa.
Carola Broms tuumaa, että nyt meneillään olevat työt ja ulkoverhous osin uusittuna 27 senttiä leveällä laudalla saadaan tehtyä syksyyn mennessä. Sisätilojen mahdollinen remontointi jää ensi vuoteen laajuuden selviämisen mukaan.
– Pihamaata ja puutarhaa entisöidään myös. Nythän näkymä on avautunut valtatielle ja lammelle päin.
– Me sisarukset ymmärrämme hyvin, kuinka tärkeästä rakennuksesta liperiläisille ja Liperille on kyse, Carola Broms vakuuttaa.

Kuva keittiöstä, jonka lattia pitää uusia
vesivahingon takia.
Willatallirestaurointi Oy:n yrittäjällä Ossi Muttosella on vuosikymmenten kokemus hirsitalojen entisöinneistä. Hän tekee remonttia kirvesmies Mick Walshin ja parin Riverian opiskelijan kanssa.
– Onhan tämä erikoisemmasta päästä, mitä olen tehnyt entisöintejä. Tarkoitus on tehdä kuistien entisöinti touko-kesäkuussa siihen pisteeseen, että avustusehto täyttyy. Sitten olen toisella työmaalla ja töitä taas jatketaan myöhemmin.
Muttonen sanoo, että kuistit, keittiö ja ulkoverhoilu ja tietyt sisätyöt ovat valmiina syksyllä. He jatkavat sisätöiden parissa sitä mukaan, kun Bromsien omat ajatukset täsmentyvät.
– Yksi erikoisuus on pääsisäänkäynnin kuistin ja avoterassin rakennustekniikka, timberframe, jossa ei käytetä yhtään ruuvia ja naulaa.
Mitään suuria yllätyksiä Lamminniemen hovin entisöijille ei ole tullut vastaan. Keittiön vesivaurio ja siitä johtuneet korjaustarpeet olivat tiedossa. Keittiön nurkka oli myös hivenen vajonnut maaperään, mutta sekin on jo oikaistu.
– No se oli myönteinen yllätys, että talon alimmat hirret olivat kunnossa. Kivijalan ja hirren välissä ei ole mitään eristävää kerrosta, mutta kivihän ei johda vettä. Myös ulkoverhoilu oli suojannut alinta hirttä, Ossi Muttonen selvittää.




Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.