Pelaaminen on osa nuorten arkea – avoin keskustelu tukee digitaalista hyvinvointia

Avoin vuoropuhelu auttaa tunnistamaan pelaamisen hyödyt ja mahdolliset riskit ajoissa. Kuva: Jyrki Pönkkä

Digitaaliset pelit ovat monelle nuorelle keskeinen osa arkea. Tuoreimman pelaajabarometrin mukaan 10–19-vuotiaista 42,2 prosenttia pelaa digitaalisia viihdepelejä päivittäin ja noin 72 prosenttia viikoittain. Tulokset ovat linjassa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella tehdyn THL:n kouluterveyskyselyn kanssa.

Siun soten EPELI-peliryhmätoiminnan ohjaaja Miika Miljuhin muistuttaa, että pelaaminen on osa laajempaa digitaalista kokonaisuutta.

– Digitaalinen ympäristö nivoutuu vahvasti arkeemme, ja digitaalinen hyvinvointi tulisi huomioida muiden hyvinvoinnin osa-alueiden rinnalla, Miljuhin toteaa.

Parhaimmillaan pelaaminen on nuorille sosiaalinen harrastus, jossa pidetään yhteyttä ystäviin ja koetaan elämyksiä. Pelien sisäiset viestintätavat, kuten puheyhteys ja tekstichat, voivat madaltaa kynnystä vuorovaikutukseen ja helpottaa yksinäisyyden kokemuksia. Lisäksi pelaaminen kehittää muun muassa kielitaitoa, ongelmanratkaisua, muistia ja päätöksentekokykyä.

Valtaosalla nuorista pelaaminen pysyy hallinnassa, mutta osalle se voi aiheuttaa haasteita arjessa. Pelaajabarometrin mukaan neljännes nuorista on kokenut ongelmia pelaamiseen käytetyn ajan suhteen, ja nuoret pelaavat keskimäärin noin 12 tuntia viikossa.

– Aikuisten kiinnostus nuorten digiarkea kohtaan on keskeistä. Avoin keskustelu lisää todennäköisyyttä, että nuori kertoo myös digitaalisessa ympäristössä kohtaamistaan haasteista, Miljuhin sanoo.

Kieltämisen ja tiukkojen rajoitusten sijaan vanhempia kannustetaan keskustelemaan pelaamisesta ja kuulemaan nuoren omia kokemuksia. Pelaamisen rajoja tulee harkita yksilöllisesti ja perustella selkeästi, erityisesti pienempien lasten kohdalla.

Jaa:

Facebook