Heposelän vesistönsuojelua tarkasteltiin

Vinkkarissa keskusteltiin Heposelän vesiensuojelusta maa- ja metsätalouden näkökulmasta.

Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ja ProAgria järjestivät Viinijärvellä Vinkkarin tiloissa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden, jossa tarkasteltiin monelta kantilta Heposelän vesistön tilaa, siihen vaikuttavia olosuhteita ja toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Näkökulma ja luennoitsijat tulivat maa- ja metsätaloussektorilta.

Vesiensuojeluyhdistyksen ja ProAgrian asiantuntijat Tiina Kontio ja Päivi Jokinen totesivat, että Heposelän tila on luokiteltu tyydyttäväksi, mutta tilanne on tällä hetkellä menossa huonompaan suuntaan. Kontio ja Jokinen ovat käynnistämässä Kestävät ratkaisut valuma-alueille hanketta, jonka tarkoituksena on vähentää Heposelkään kulkeutuvan kiintoaineksen ja ravinnekuormituksen määrää. Mukana ovat Taipaleenjoen, Sysmäjoen, Sahinjoen ja Heinoniemenjoen valuma-alueet.

– Tarkoitus on haastatella Liperissä paria kymmentä maanomistajaa ja saada liikkeelle hanke 7-10 omistajan kohdalla. Tarjoamme vesiensuojeluratkaisuja ja tuuppaamme niitä eteenpäin, mutta emme toteuta. Selvitys tehdään maksutta, Jokinen totesi.

Tiina Kontio jatkoi, että alueen koko on 200 neliökilometriä neljän joen alueella. Pääpaino on Taipaleenjoella, jossa maatalouden kuormitus on 50 prosenttia kokonaiskuormituksesta. Kontion mukaan kuormituksesta pitäisi saada pois 40-70 prosenttia alueesta ja olosuhteesta riippuen.

– Hankkeessa on ajateltu sademäärien ja sitä kautta tulvimisen kasvua. Alue on hyvin tulvaherkkää. Kiintoainesta ja ravinnekuormitusta on saatava pienemmäksi yhteistyössä maa- ja metsätalouden kanssa. Toimenpiteitä tarvitaan. Ensisijainen tavoite on pitää ravinteet pelloilla, Jokinen ja Kontio sanoivat.

Viljelijä ja Pro Agrian asiantuntija Jari Huikuri kertoi kasvukunnon merkityksestä vesistönsuojelussa. Huikurin mukaan peltoviljely ja vesiensuojelu kulkevat käsi kädessä.

– Hyvä kasvu pellolla vähentää ravinnepäästöjä. Kaikki ravinteet pitää käyttää kasvukaudella ja viljelykierron on oltava tehokas. Peltojen kuivatustilalla ja juurien huokoistilalla on suuri merkitys. Hyvistä pelloista tulee viljelijöille lisää tuloja sateiden, mutta myös kuivien kausien lisääntyessä, Huikuri tiivisti ja korosti myös peltojen sopivaa muokkaamista.

Maanmittausinsinööri Mika Summala kertoi Ahonkylän toteutuneesta tilusjärjestelystä ja Viinijärvellä alkavasta tilusjärjestelystä. Summala näki, että hanke on hyödyttänyt myös vesiensuojelua ja hankkeisiin voidaan hyvin sisällyttää vesiensuojelua edistäviä elementtejä.

– Hyödyt ovat olleet suuria. Peltolohkot ovat kasvaneet, peltoja on kuivatettu ja salaojitettu sekä raivattu metsitettyjä peltoja uudestaan. Pelloilta on saatava lisää tuloja. Puolentoista miljoonan euron hanke toi myös työtä ja tuloja, päätoimitsija Jukka Rummukainen selvitti.

Lypsykarjatilallinen Mikko Lihavainen Ahonkylästä oli tyytyväinen hankkeeseen, joka toi pellot lähemmäs tilakeskusta ja sitä kautta kustannussäästöjä monella tavalla. Peltojen vesitaloutta on ja ravinteiden käyttöä on saatu parannettua. Yksi tärkeistä asioista on edelleen Sysmäjoen tulvavesien hallinta.

Jaa:

Facebook