Elämäni biisejä soitettiin Kammarilla

Osanottajat yhteispotretissa musiikkisoittimen äärellä Kaarina Kauppinen-Karvosen (oik.) kanssa. Eli siis Sirpa Sorsa (vas.), Hannele Mikkanen, Jari Partanen, Juha Kosonen ja Ulla Pitkänen.

Lähes jokainen on varmaan seurannut tai ainakin kuullut ohjelman, jossa arvuutellaan muiden osanottajien elämäni biisejä. Itse en ole vastaavia ohjelmia seurannut kuin kanavien välillä sukkuloidessa. Siksipä yllätys oli suuri, kun Pakarisen Tuula soitti ja kyseli mukaan Liperin SPR:n iltakokoontumisen arvuutteluihin Ystävänkammarille.

Ensimmäinen ajatus oli, että ei mitenkään. Pitääkö tässä vielä ruveta laulamaan tai esittämään jotakin. Onneksi ei tarvinnut, sillä oma elämäni biisi tuli soittimesta etukäteen valittuna. 

Kun vielä annettiin yön yli aikaa miettiä asiaa, niin pitihän se suostua. Ja hyvä oli, että suostuin, koska kammari oli täynnä väkeä ja meillä oli arvuuttelijoiden ja yleisön kanssa oikein hauskaa.

Saimi Varis totesi illan pohjustukseksi, että yksinäisiä ja ihmisiä, joilla on vähän ystäviä on entistä enemmän. Punaisella Ristillä on menossa projekti, jossa asiaan yritetään vaikuttaa kokoontumisten ja tapahtumien avulla. Ja jos tällä elämäni biisi -illalla pystyttiin vaikuttamaan jonkun kohdalla asiaan, niin sehän oli erinomaisen hyvä.

Mutta asiaan eli viiteen osallistujaan tai pikemmin neljään muuhun kuin allekirjoittaneeseen. Mukana olivat Hannele Mikkanen, Juha Kosonen, Ulla Pitkänen ja Sirpa Sorsa. Jos joku ei heitä tunne, niin samassa järjestyksessä eläköitynyt kunnanjohtaja, opettaja ja kalamies, eläkkeellä oleva pappi sekä yhdistysaktiivi ja kuorolainen. Illan juontajana toimi Kaarina Kauppinen-Karvonen ja biisien pyörittäjänä Elina Hakkarainen.

Jotta ei vielä paljasteta kaikkea, niin illan aikana kuultiin kappaleet: Cats-musikaalin Memory, Hassisen Koneen Rappiolla, Whitney Houstonin Greatest love of all, Irene Caran What a feeling ja Irwin Goodmanin Maailma on niin kaunis.

– Koettakaahan tarkkailla kappaleiden aikana muita, jotta voisitte arvata, kenen suosikki on kyseessä, Kauppinen-Karvonen ohjeisti.

Koetin itse katsella muiden ilmeitä kappaleiden aikana, mutta eihän siitä mitään selvinnyt. Hannele Mikkasta nauratti tuijottaminen ja Juha Kosonen jammaili omiaan ja heitti tarinaa. Ulla Pitkänen ja Sirpa Sorsa pitivät kasvonsa peruslukemilla liiankin hyvin.

Itse yritin naamavärkin peruslukemilla oman kappaleen aikana. En tainnut onnistua oikein hyvin, koska oikeita arvauksia kertyi minun kohdalla enemmän kuin yksi.

Minulle oma elämäni biisi on niin sanottu sukupolvibiisi ja se ainoa vaihtoehto. Kappalevalintaan meni aikaa sekunnin sadasosa. Kotoa löytyy edelleen kaikki bändin levyt vinyyleinä.

Kuten listasta voi päätellä, niin suurin osa kappaleista sijoittuu osallistujien nuorempaan elämäntaipaleeseen, ei ihan viimeisiin vuosikymmeniin. Leikkimielisessä kisassa parhaat arvaajat olivat kahdella oikealla vastauksella Mikkanen ja Sorsa. Jokainen kertoi vielä kisan jälkeen hauskan ja liikuttavankin perustelun valinnalleen. Kosonen oli kalastellut iltahämyssä Koitereella ja pidellyt käsissään esikoista biisin soidessa.

Ne biisit menivät muuten näin: Mikkanen What a feeling, Pitkänen Greatest love of all, Sorsa Memory, Kosonen Maailma on niin kaunis ja viimeinen Rappiolla jäi minulle.

Jaa:

Facebook