Riihilammen ja Reilammen vedenlaatua halutaan parantaa

Liperin kirkonkylän tuntumassa sijaitsevien Riihilammen ja Reilammen vesien tila tiedetään huonoksi ja välttäväksi. Yhteisötalolla järjestettiin yleisötilaisuus, jonka kokoonkutsujina olivat Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ja Pohjois-Karjalan Ely-keskus. Tilaisuudessa kerrattiin nykytilanne ja mietittiin keinoja vedenlaadun parantamiseen eri toimenpiteillä.

Vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntija oli Tiina Kontio ja Ely-keskuksen Tiina Käki. Käki muistutti, että valtio ei tee varsinaisia töitä, mutta Ely-keskuksessa on menossa kaksivuotinen Pohjois-Karjalan vesistöt -hanke ja vesiensuojeluyhdistys tekee osana hanketta myös Riihilampi-Reilampi kunnostustyötä. Valuma-alueelle on tehty kunnostussuunnitelma. Molemmat tahot ovat mukana hankesuunnittelussa.

– Suunnitelma antaa hintalapun ja hankkeissa tehdään hyväksyttäviä toimenpiteitä. Voimme antaa apua rahoitushaussa, luvissa, hankehakemuksessa ja talousarvion suunnittelussa. Riihilampi-Reilammen kunnostus on rahoitettavissa, Käki kannusti.

Tiina Kontio kertoi molempien lampien tilasta tilastoin ja luvuin. Lammet ovat keskisyvyydeltään vain parin metrin luokkaa. Suuremman Riihilammen luokitus on huono ja Reilammen välttävä. Tikanselkään laskevassa Reilammessa vesi vaihtuu nopeammin. 

Kontion esittelemien havaintokuvien ja tilastojen kautta näki, että molempien lampien tilanne on huonontunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Mitään umpeen kasvamisen vaaraa ei kuitenkaan ole. 

Lampien fosforikuormitus tulee pääosin maa- ja metsätalouden kautta. Luonnollisen kuormituksen osuus on noin viidesosa. Kuormituksesta noin puolet sitoutuu pohjan sedimenttiin.

Lammet ovat Liperin osakaskunnan kalavesiä. Puheenjohtaja Veikko Koppinen totesi samoin kuin Tiina Käki, että Riihilammessa on ajoittain sinilevää. Lampi on kuitenkin kalatalouskäytössä ja sieltä nousee haukea ja särkeä, jota pyydetään rysillä.

– Riihilampi on joskus jopa haissut kesäisin. Kalojen pitoisuuksia mitattiin vajaa kymmenen vuotta. Tilanne oli normaali. Lammella vaaditaan ihan mittavia kunnostustoimenpiteitä, lammen tuntumassa asuva Tuula Pakarinen selvitti.

Veikko Koppinen kyseli, että voitaisiinko pohjan sedimenttiä poistaa jollain tavalla. Tiina Käki arveli, että urakka ei olisi käytännössä mahdollista. Käki näki, että tehokkain tapa olisi sitouttaa ravinteita kaikkien osapuolien yhteistyöllä peltojen kasvuun, jolloin kuormitus lampia kohtaan vähenisi. Kuormituksen vähentäminen on kahden asiantuntijan mukaan vuosien ellei vuosikymmenten mittainen urakka.

Lampien alueella on tehty jo niittoja, pengerryksiä ja kosteikkoja vedenlaadun parantamiseksi. 

– Tulevana kesänä toimenpiteitä ei ole suunnitelmissa, mutta niittoja varmaan jatketaan. Jatkotoimissa ovat mukana osakaskunta ja varmaan kuntakin. Yhteistyötä voitaisiin tehdä myös Heposelän kunnostustoimien kanssa, Koppinen totesi ja arveli, että myös vanhoilta kaatopaikoilta voi tulla lampiin edelleen kuormitusta.