Pääkirjoitus: Rääkkylän vuokra-asuntokanta paineessa muuttotappion ja ikääntymisen vuoksi

Rääkkylässä vuokra-asuntojen tilanne on tuttu monille harvaan asutuille seuduille: asuntoja on enemmän kuin niille riittää asukkaita. Ongelmana ei ole siis pula asunnoista, vaan pikemminkin niiden alikäyttö – ja sen aiheuttamat taloudelliset seuraukset kunnalle. Kunnanhallitus käsitteli maanantaisessa kokouksessaan sekä kunnan vuokrataloyhtiön maksuvaikeuksia että Keski-Karjalan Vanhustentaloyhdistyksen konkurssin aiheuttamia vaikutuksia kunnalle.

Kunnanjohtaja Esko Rautiaisen mukaan Rääkkylässä ei ole pulaa tarjonnasta – vuokra-asuntoja on riittävästi, jopa liikaa. Käyttöaste on alhainen, mikä kertoo väestökehityksen ja muuttoliikkeen suunnasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Rääkkylän väkiluku vähenee nykyisestä noin kolmanneksella vuoteen 2045 mennessä. Uusien asukkaiden houkuttelu vaikeutuu sitä mukaa, kun palvelut vähenevät. Samaan aikaan vuokratalojen rakennuskanta ikääntyy. Asunnot vaativat peruskorjauksia pysyäkseen houkuttelevina, mutta nyt korjauksia joudutaan lykkäämään taloudellisista syistä. Se tekee asunnoista vähemmän kiinnostavia, mikä edelleen laskee käyttöastetta. Tällainen kurjistumisen kierre on hyvin vaikea katkaista, ellei tilanteeseen puututa suunnitelmallisesti ja riittävän ajoissa.

Positiivista on, että Kiinteistö Oy Rääkkylän Vuokratalot on tehnyt useita vuosia töitä taloustilanteensa kohentamiseksi. Velkataakka on keventynyt merkittävästi, ja yhtiö on purkanut vajaakäytössä olevia kiinteistöjä. Kunnanhallituksen päätös myöntää 30 000 euron lyhytaikainen laina antaa yhtiölle mahdollisuuden hengittää ja jatkaa talouden vakauttamista. Toisaalta Keski-Karjalan Vanhustentaloyhdistyksen konkurssi tuo kunnalle suoraa taloudellista vahinkoa: noin 158 000 euroa takausvastuita realisoituu kunnan maksettavaksi. Vielä merkittävämpi on inhimillinen ulottuvuus. Rääkkylässä yhdistyksen omistamissa asunnoissa asuu kymmeniä iäkkäitä kuntalaisia, joista osa kantaa nyt huolta tulevaisuudestaan. Vaikka vuokrasopimukset jatkuvat toistaiseksi entisellään, on epävarmuus todellinen. Konkurssipesän toive löytää uudet omistajat asunnoille on ymmärrettävä, mutta kunnassa ei voida jäädä seuraamaan sivusta. Nyt onkin paikallaan kysyä, onko kunnalla enää varaa ylläpitää laajaa vuokra-asuntotarjontaa, jos kysyntää ei ole?

Yhtä kaikki: Rääkkylässä tarvitaan nyt kokonaisvaltainen vuokra-asuntostrategia. Yksittäisten kriisien paikkaaminen ei riitä. On arvioitava, millaisia asuntoja tulevaisuudessa tarvitaan, missä niiden tulisi sijaita, ja kenelle ne on tarkoitettu. Erityisesti ikääntyvän väestön tarpeet on otettava huomioon.  Kun puhumme asunnoista, puhumme mitä suurimmassa määrin hyvinvoinnista – kyse on ihmisten kodeista, turvallisuuden tunteesta ja siitä, että jokaisella on paikka, jossa asua ja elää. Rääkkylässä tarvitaankin nyt harkittuja ja määrätietoisia ratkaisuja tämän haasteen edessä. Rääkkylä ei suinkaan ole poikkeus, sillä vastaavan haasteen tulee mitä todennäköisimmin löytämään edestään usea kunta Pohjois-Karjalassa – ellei se ole siihen jo törmännyt.

Jaa:

Facebook