Pureudu paikallisiin: Rääkkylän katkeamaton ketju – ”Ei niitä kukaan muu tule tekemään”

Toivo Hirvonen on asunut Rääkkylässä koko ikänsä. Hän syntyi Nuutinpäivänä reilu 80 vuotta sitten oravisalolaisella tilalla – ja tuolla samalla tilalla hän on asunut koko ikänsä. Eikä ole koskaan edes ajatellut muuttavansa minnekään muualle.

– Yli 40 vuotta pidimme tässä maatilaa vaimoni Anjan kanssa. Meillä oli lypsykarjaa, ja lisäksi kasvatimme sipulia ja viljelimme viljaa omiksi tarpeiksi – ja vähän myyntiinkin.

– Ennen viljaa piti aina olla kahden vuoden tarpeiksi siltä varalta, että kävi kato, Hirvonen kertoo.

Elämä saarilla kun on asetta eristyneempää, on ainakin ollut. Sen tähden omavaraisuutta on arvostettu, ja pärjäämisen mentaliteetti on ollut vahva.

– Kivisalmeen tuli silta 1980-luvulla. Sitä ennen salmen yli kulki kapulalossi, joka ei talviaikaan liikennöinyt. Jäätä pitkin kuljettiin Hämeenselän yli kirkonkylälle, Hirvonen kuvailee.

Toivo Hirvonen tunnetaan Rääkkylässä aktiivisena kylätoimijana. Eikä suotta.

– Kaikkea muuta olen tehnyt, vaan martoissa en ole ollut, hän tuumaa.

Oravisalon Koiton puheenjohtajana Hirvonen toimi peräti 44 vuotta, talkoolaisena vielä pidempään. Vuosikymmenten varrella hän on osaltaan vastannut niin Koiton talon kuin Kivisalmen lavankin toiminnoista.

– Aikoinaan Kivisalmella oli kovat tanssit. Parhaimmillaan heinäkuussa tanssittiin kolmena iltana viikossa, ja väkeä riitti. Kahteen otteeseen Kivisalmen lavan tansseissa oli 1500 ihmistä – silloin täyttä oli sekä lavalla että sen ympäristössä, Hirvonen muistelee.

Viime syksynä Hirvonen jättäytyi pois Oravisalon Koiton vetovastuusta.

– Koska eläkkeelläkin pitäisi ennättää olemaan, hän perustelee.

Oravisalon Koitto ei suinkaan ole ainoa yhdistys, jonka riveissä Hirvonen on vaikuttanut.

Paikallinen kyläyhdistys on tullut tutuksi, samoin sen seuraaja – Oravisalon ja Varpasalon yhteinen kyläyhdistys, Pohjoisen Saimaan saaristo.

– Pyöräreitit ovat viimeisin iso asia, minkä yhdistys on saanut aikaan. Vaikka paljon kehittämistyötä me olemme saarilla tehneet, Hirvonen toteaa.

Oravisalo-Vannilan vesiosuuskunnan riveissä Hirvonen on vaikuttanut saarelaisten juomaveden laatuun.

– Aiemmin juomavedessä oli rautaa ja mangaania, mutta nyt vesi on oikein hyvää. Sen tähden osuuskunnan tekemä työ on merkityksellistä.

Vesiosuuskunta toimii vesihuoltolaitoksena, joka huolehtii alueensa käyttövesihuollosta.

Yhtä lailla ihmisten arkeen vaikuttavaa on ollut Hirvosen tekemä talkootyö Pässiniementietä ajavien iloksi.

– Pitkään hoidin tiekunnan puheenjohtajan tehtävää, mutta viime vuonna jättäydyin pois. Aikoinaan myös aurasin tietä – aamukuudelta piti Pässiniementien olla auki, jotta ihmiset pääsivät töihin.

Monessa on Toivo Hirvonen ollut mukana. Varsinkin, kun muistetaan hänen ahkeroineen myös Pässiniemeen rakennetun, Salpalinjan rakenteita myötäilevän kolmen kilometrin mittaisen kävelyreitin parissa.

Herää kysymys, onko mies ennättänyt olla kotona lainkaan?

– Harvemmin silloin, kun oli aktiivisesti mukana kylätoiminnassa – nykyään enemmän, vaimo Anja tuumaa hyväntuulisesti.

Sillä kukapa asioita tekisi kylän vuoksi, elleivät kyläläiset itse?

– Ei niitä kukaan muu tule tekemään, Toivo Hirvonen linjaa.

Omillaan on saarilla pärjättävä.

Toivo Hirvonen on asunut Rääkkylässä koko ikänsä. Ja haluaa asua edelleen.

– Kun saisi lopun ikäänsä asua tässä kotona, hän toivoo.

Juuri nyt, eläkepäivillään, Hirvonen viettää mieluusti aikaa harrastustensa parissa – kalastaen ja metsästäen.

– Talviverkkoja olen pitänyt joka talvi armeijasta tulon jälkeen, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Ensi talvenakin verkoilla käyn, jos vain terveys antaa myöten.

Hirvimetsällekin mieli halajaa.

– Jos vain vielä hirviporukkaan huolivat. Vuodesta 1979 asti olen ollut mukana, Hirvonen summaa.

Aktiivisesti ja pitkään, kuten Hirvosella on ollut tapana. Ehkäpä se on sitä saarelaista sitkeyttä – ja sitä, minkä varassa kylät elävät myös tulevaisuudessa.

Rääkkylän katkeamaton ketju -juttusarjassa haastateltavaa pyydetään nimeämään Rääkkylästä henkilö, jonka haastattelu julkaistaan sarjassa seuraavaksi. Haasteen Toivo Hirvoselle esitti kanteleensoittaja ja soiton opettaja Marjo Smolander.

Rääkkylän katkeamaton ketju: Marjo Smolander soitti lapsena kanteletta Sari Kaasisen opissa – nyt hän opettaa itse musiikkia kotiseudullaan