Veljesharju hiljenee toivottavasti täyttyäkseen

PÄÄKIRJOITUS Elämme liperiläisen koulutuksen saralla historiallisia aikoja. Luovin ammattiopistossa Käsämässä on koulua käynyt viime vuosina noin 150 opiskelijan joukko kerrallaan – ja kohta heitä ei enää näillä main ole. Tällä viikolla joitain yksittäisiä opiskelijoita voi vielä tavata Veljesharjulla. Ensi viikolla viimeinen luovilainen sammuttaa valot.

Vaan toivottavasti ne sytytetään talossa jos toisessakin pian uusille käyttäjille. Uimahalli säilyy kunnalla vuokralla ainakin toistaiseksi ja eläinlääkärikin tontilta löytyy. Päihdekuntoutusta tiedetään olevan tuloillaan ja kenties muitakin toimijoita. Mitä enemmän alueella liikkuu väkeä, sitä varmemmin kiinteistöjen ja alueen kunnon perään katsotaan, vaikka kiinteistöpalvelualan opiskelijoiden huolenpito niistä loppuu.

Kuten entisten työntekijöiden tapaamisessa tuli vastikään puheeksi, monelle Käsämän maastot ovat myös niin sanottu kuljeskelupaikka. Toiset hikoilevat Kaprakan kinttupoluilla, toiset vain istahtavat Huttulammen rannalle tai kipuavat rinnettä Norjan talon ohitse katsastamaan näkymää Viinijärvelle. 

Nuo Viljo Rewellin luonnon helmaan maastoutuvat ammattioppilaitoksen rakennukset kertovat monta tarinaa, joiden sekaan voi halutessaan hypähtää esimerkiksi selailemalla vuonna 1997 ilmestynyttä Silta elämään, 50 vuotta ammattiopetusta -kirjaa. Tiesitkö, että Norjan talo on rakennettu tuolta vuonojen maasta saatujen lahjoitusten turvin? Oppilasasuntola sai miljoonien rahoituksen norjalaisilta liikemiehiltä saksalaisten sinne jättämän tupakkavuoren muodossa.

Kuntoutumaan ja kouluttautumaan tulleiden tuberkuloottisten sotainvalidien asuntolan alakerrassa on saanut alkunsa Kotiseutu-uutiset. Lehtemme perustaja Esko Vähämäki työskenteli ammattioppilaitoksessa sosiaalihuoltajana vuosina 1963–66 ja asui Norjan talon alakerrassa. Hänen asuntoaan remontoinut Eljas Hyttinen muisteli viime joulukuussa, miten Vähämäki toi lehden ensimmäisen numeron koevedoksia remonttimiehille luettavaksi.

Niin Norjan taloon kuin moneen muuhunkin tarinaan liittyy presidentti Kekkonen. Noilla samoilla mailla hän suksi liikunnanopettaja Rauno Pelkosen tekemällä reitillä kevättalvella 1977 ilmeisesti jätättäen muut vauhdista 12 kilometrin lenkillä. Illan kerrotaan jatkuneen muun muassa lääkintävoimistelija Ella Mustosen hieronnalla ja toki saunomisella.

Siinä missä opinahjo ihmisineen siirtyy kaupunkiin, sen historia jää sijoilleen elämään omaa elämäänsä. Haikeudesta huolimatta toivomme varmasti kaikki Veljesharjulle aktiivisia vuosikymmeniä jatkossakin. Jos yhtä isoa toimijaa ei Hengitysliiton omistamien kiinteistöjen kuluttajaksi saatu, niin täyttyköön kampus monipuolisilla toiminnoilla.