Pääkirjoitus: Valmius ei ole kriisi – kertausharjoitukset ovat merkki toimivasta puolustuksesta

Puolustusvoimat tiedotti 20. huhtikuuta järjestävänsä lähiaikoina kertausharjoituksia reserviläisille, jotka ovat antaneet suostumuksensa nopeaan kutsuun.

Harjoitusten tarkoituksena on varautua tukemaan alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö voi muuttua nopeasti. Samalla Puolustusvoimat korosti yksiselitteisesti, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa.

Kyse on siis varautumisesta – ei reaktiosta akuuttiin kriisiin.

Silti ilmoitus on herättänyt jälleen tutun reaktion: sosiaalinen media täyttyy nopeasti huolesta, ylilyönneistä ja jopa salaliittoteorioista. Osalle tilanne näyttäytyy merkkinä jostain suuremmasta ja uhkaavasta.

Todellisuudessa kyse on paljon arkisemmasta – ja samalla myös paljon tärkeämmästä asiasta.

Kertausharjoitukset ovat normaali osa Suomen puolustusjärjestelmää. Ne eivät ole merkki kriisistä, vaan keino varmistaa, että kriisiä ei synny – tai että siihen pystytään vastaamaan, jos tilanne joskus muuttuu. Puolustusvoimat on todennut selkeästi, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa. Tätä faktaa ei kannata ohittaa vain siksi, että pelko leviää somessa nopeammin kuin tieto.

Suomen puolustus perustuu reserviin. Tämä järjestelmä toimii vain, jos osaamista ylläpidetään. Mitä paremmin reserviläiset on koulutettu, ja mitä nopeammin heidät voidaan tarvittaessa kutsua palvelukseen, sitä uskottavampi ja toimivampi koko puolustuksemme on.

On myös syytä huomata, että nyt harjoituksiin osallistuvat reserviläiset ovat antaneet suostumuksensa nopeaan lähtöön. Se kertoo jotain olennaista meistä reserviläisistä: maanpuolustustahto ei ole kadonnut, vaan päinvastoin se elää vahvana. Tämä ei ole merkki paniikista, vaan vakaudesta.

Silti osa keskustelusta kulkee täysin toiseen suuntaan. Yksittäisistä somen mielipiteistä rakennetaan suuria kertomuksia, viranomaisten viestejä epäillään ilman perusteita ja kokonaiskuva hämärtyy. Tällainen reagointi ei lisää turvallisuutta – se heikentää sitä. Epäluottamus ja huhut ovat juuri niitä asioita, joita kriisitilanteissa pyritään välttämään.

Tilanne kannattaa kääntää päälaelleen: jos mitään ei tehtäisi, silloin olisi syytä huolestua. Se, että harjoituksia järjestetään, kertoo siitä, että järjestelmä toimii niin kuin pitää.

Jaa:

Facebook