Valojen sammuttamisesta henkilövalintoihin

PÄÄKIRJOITUS Rääkkylässä osoitettiin samaan tapaan mieltä viime viikolla kuin itsenäisyystaistelun aikana konsanaan. Kekälekunnassa tyrmistyttiin huhtikuussa esille tulleista huhuista, jonka mukaan palveluasumisen yksikköä Pihlajakotia oltaisiin sulkemassa. Rääkkylässä ei jääty jahkailemaan asian kanssa, vaan siellä otettiin ensin kantaa muun muassa kirjoituksin ja noustiin sitten barrikadeille asti, jos kyltein marssittu mielenosoitus lasketaan sellaiseksi – ja lasketaanhan se.

Kuntalaisten huoli on ymmärrettävää, koska Rääkkylän ikärakenne on kallistumassa entistä iäkkäämpien kansalaisten suuntaan ja samalla asukkaiden keskimääräinen terveydentila on keskiarvojen huonommalla puolella. Niiden ikäluokkien ihmisillä, jotka ovat maksaneet veronsa ja tehneet osansa työelämässä, on oikeus terveydenhoitoon ja palveluihin omassa kunnassa.

Kukaan ei varmaan kiistä maakunnan hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalvelujen tiukkaa taloustilannetta. Rääkkylässä ja muissakin kunnissa sote-palvelut nähdään peruspalveluina, joita ei voi keskittää suurempiin kuntiin tai vielä vähemmän maakuntakeskukseen. Pihlajakodin tapaiset yksiköt ovat yksinkertaisesti inhimillisesti läheisempiä asuinpaikkoja asukkaille ja omaisille. Siun sotesta on julkisuudessa todettu, että ikäihmisten palveluasumista ei olla viemässä pois kunnasta. Se ei ole kyllä vielä selvää, että onko asumispalveluihin tulossa supistuksia. Joutuuko joku rääkkyläläinen vielä vaihtamaan paikkaansa vaikka naapurikuntaan?

Valopilkkuna voi nähdä sen, että kunnassa pelättiin sotepalveluiden tuntuviakin supistuksia, mutta nyt peruspalvelut lääkäreineen olisivat edes kohtuullisella mallilla. Hoitajan tavoittaa lähes joka arkipäivä, mutta lääkäriin pääsee enää parina arkipäivänä. Kohtuukäytännössä ei ole enää karsimisen varaa. Kansalaiset haluavat tavata lääkärin ja hoitajan silmästä silmään. Lankojen tai kuvayhteyden varassa olevat tapaamiset taitavat kyllä yleistyä.

Rääkkylässä vyyhteen kietoutuu myös terveysaseman tilojen käyttö jatkossa. Rakennuksessa on jo nyt tyhjää tilaa ja pahimmillaan tilanne voi johtaa jopa siihen, että jopa hieman vajaat puolet tiloista on käytössä. Kunta menettää huomattavat vuokratulot. Puhumattakaan siitä, että tilat eivät kiinnosta muitakaan vuokraajia tai ostajia.

Liperin kunnalliselämässäkin kuuluu kummia. Valtuuston ykköspuolue, Keskusta, teki juuri uutta valtuustoa varten henkilövalintoja. Pitkäaikainen puheenjohtaja jäi äänestyksessä niukasti kakkoseksi, vaikka sai kuntavaaleissa selvästi enemmän ääniä. Valtuustopaikkojen kakkospuolue, SDP, sen sijaan teki odotetun valinnan. Kunnanhallitusta on tulossa johtamaan kokenut poliitikko. Valintoihin on vielä yli kaksi kuukautta aikaa, katsotaan mitä uusi valtuusto tekee!