Nuoruus on oppimisen ja kasvamisen paikka

PÄÄKIRJOITUS Tähän ja seuraavaan Kotsariin mahtuu useampi juttu, jossa käsitellään nuoria ja nuorten elämää monelta eri kantilta.  Hieman kuluneestikin todeten nuoruus on oppimisen ja kasvamisen paikka. Näinhän sitä sanotaan, mutta kyllä asiassa on varmasti perää monen nuoren osalta. Elämänvalintoja tehdään juuri yläkouluikäisenä ja pitkälti lukiossa tai toisen asteen koulutuksen aikana ennen kahdenkymmenen vuoden ikää.

Tuossa iässä tehdyt valinnat eivät ole tietenkään lopullisia, mutta monen kohdalla ne viitoittavat tietä jopa koko työelämän ajaksi. Käytän tässä nyt huonona esimerkkinä itseäni, huonona sen takia, että olen unohtanut tai muistan vain parhain päin omat valintani. Koulunkäynti ei ole minua ikinä kiehtonut suunnattomasti, vaan olen ollut keskitason oppilas. Toisen asteen koulutus ei vetänyt puoleensa. Lukio oli selvä valinta jo senkin takia, että lähes kaikki kaverit menivät sinne.

Tykkäsin nuorena käytännössä kahdesta kouluaiheesta, jotka olivat historia ja liikunta. Jälkimmäinen on tuonut mukanaan valtavasti elämäniloa, kokemusta ja vähän kuntoakin. Erilaisia pallopelejä on tullut potkittua ja huiskittua mutasarjoista kakkosdivareihin. Ensimmäinen kiinnostus johti historian opintojen kautta tähän toimittajan ammattiin, josta olen nauttinut yhtä paljon kuin urheilemisesta.

Omassa tarinassa ei ole sen enempää kehumista kuin muidenkaan valinnoissa, mutta haluaisin rohkaista nuoria tavoittelemaan asioita, jotka välillä tuntuvat vaikeilta toteuttaa. Omien vanhempien koulutaustalta löytyy kansa- ja keskikoulu, joten minua ei voine kutsua vanhempien jälkien seuraajaksi. Aika kultaa muistot, mutta minua taidettiin epäillä aikanaan sattumaylioppilaaksi – ehkä se on ihan hyvä määritelmä. Olin siis päättänyt ja halusin ehdottomasti opiskelemaan silloiseen Joensuun korkeakouluun. 

Tässä lehdessä on juttuja nuorten avantokeksinnöstä, uudesta nuorisovaltuuston puheenjohtajasta, nuorten SM-mitaleista ja koulukiusaamisesta. Jutut kertovat erilaisista nuorista ja nuorten elämään vaikuttavista asioista. Avantopumppua kehitelleet nuoret aloittivat keksintönsä tuumaamisen 15-vuotiaina ja mitaleille päässeet nuoret ovat saavuttaneet yhden etapin määrätietoisessa harrastuksessaan.

Liperin nuorisovaltuuston uusi puheenjohtaja antaa kasvot elämälle ja tulevaisuudelle, jota oireyhtymäsairaus ei estä tai kahlitse. Seuraavassa lehdessä on juttu edellisestä puheenjohtajasta, joka on päässyt kulkemaan jo omaa tietään pitkin. Liperissä kuultiin hiljattain myös koulukiusattua ja koulukiusaajaa, joka antaa omalla esimerkillään toivoa kaikille nuorille.

Toki nuoret määrittelevät itse elämäänsä ja tulevaisuuttaan, mutta kaikki nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta, jota kodin ja koulun on syytä antaa. Nuoret tukevat myös toisiaan, mutta tärkeintä on, että nuoria ei jätetä yksin.