Lähestyvissä EU-vaaleissa pitää äänestää

PÄÄKIRJOITUS Toivottavasti kaikki liperiläiset ja rääkkyläläiset äänioikeutetut tietävät ja muistavat, että kesäkuun 9. päivä järjestetään EU-vaalit. Kyseiset vaalit eivät ole tunnetuimpien ja suosituimpien vaalien listoilla, mutta kyllä ne ovat yhtä tärkeitä kuin kaikki muutkin vaalit. EU-parlamenttiin valitaan viisitoista suomalaista meppiä, jotka vaikuttavat EU:ssa omana itsenään ja ennen kaikkea oman ryhmänsä kautta.

Leipäpitäjässä ja kekälekunnassa EU ja sen päätöksenteko voivat vaikuttaa kaukaiselta vaikuttamiselta ja vallanpidolta, mutta sitähän se on ihan päivittäisessä elämässä. Katsokaa vaikka uutisia. Kyllä se EU on esillä lähes jokaisessa tuutissa aivan arkipäiväisistä asioista suurempiin ympyröihin, kuten Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.

Euroopan Unioni tulee iholle vaikka kahdessa esimerkkitapauksessa, joista toinen koskee virvoitusjuomapullon korkkia ja valkoposkihanhen tai suurpetojen metsästystä. Korkkiasia näyttäytyy hieman surkuhupaisalta, koska meillä Suomessa pullojen keräys toimii todennäköisesti koko maapallolla parhaiten. Minä olen aina kiertänyt juotuun pulloon korkin takaisin ja kiikuttanut pantillisen pullon keräykseen. Näin ei ole suinkaan kaikkialla, mutta kyse onkin EU:n yhdestä tärkeimmästä periaatteista eli yhtenäisyydestä. On kyse sitten yhtenäisestä lainsäädännöstä, vapaasta liikkuvuudesta tai yhteismarkkinoista.

Liperiläisiä ja rääkkyläläisiä maanviljelijöitä ja metsästäjiä kiinnostaa kovasti valkoposkihanhen lisääminen metsästettävien lajien joukkoon. Se on yksi keino vähentää lintujen aiheuttamia tuhoja keväisin ja syksyisin. Suurpetopolitiikka kismittää myös kovasti näillä leveysasteilla. Uudessa parlamentissa on syytä olla suomalaisia ja eurooppalaisia meppejä, jotka ymmärtävät asian merkityksen. Asiassa on aina vähintään kaksi puolta, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys asiaan on varmasti tulossa.

EU-vaalien ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla, joten silloin kannattaa jo rynnätä uurnille. Vaaleja ei tietenkään voi kehua kovin paikalliseksi, kun valittavia on Suomessa vain viisitoista. Maakunnasta ehdokkaita on tasan seitsemän ja Liperistä sekä Rääkkylästä yksi. Jos asiaa ajattelee realistisesti, niin Pohjois-Karjalasta ei välttämättä valita yhtään ehdokasta EU-parlamenttiin. Liperiläinen Emilia Kangaskolkka on nuoresta iästään huolimatta jo melkoisen kokenut poliitikko. Toki hänet tunnetaan vielä paikallisesti paremmin kuin valtakunnallisesti.

Mutta miettikää kuinka moni ehdokas on käynyt vaalikiertueella Liperissä tai Rääkkylässä. Kangaskolkka tekee sitä tällä viikolla ja kuopiolainen Elsi Katainen kävi hiljattain Rääkkylässä. Jälkimmäinen on mahdollinen läpimenijä, mutta missä ovat paljon ääniä muissa vaaleissa keränneet Krista Mikkonen ja Sanna Antikainen.

Yhtä kaikki äänestäminen on tärkeää. Jos maakuntaan ei saada yhtään omaa meppiä, niin toivottavasti Itä- ja Pohjois-Suomi saa edustajan tai edustajia.