Usko Kaarlo Mikko Nuutinen 4.10.1936–16.5.2025
MUISTOKIRJOITUS Rakkaamme Usko ”Usa” Kaarlo Mikko Nuutinen nukkui pois nopeasti edenneen vakavan sairauden seurauksena 16. toukokuuta Liperin terveyskeskuksella.
Usko-isä syntyi ennen sotia 4.10.1936 Liperin Mutkanvaarassa. Nuutisen perhe, jonka nuorin lapsi hän oli, muutti Onkisalmen tilalle kesällä 1941. Pieni Usa istui leikkimökissä ikkunasta uutta maailmaa katsellen, kun isä-Evert veti mökkiä kuorma-auton perässä kärrissä.
Jo nuorena poikana Usko hoiti karjaa ja kulki isänsä mukana metsätöissä. Välillä hän johdatti kulkijoita Onkisalmen lossarina Siikasaaren ja Paloniemen välillä, onhan lapsuuskotimme lähes lossirannassa.
Uskon äiti Jenny oli nuorena soittanut viulua suositussa leppälahtelaisessa Kuittisen Triossa. Isästä kehkeytyikin pidetty ja kysytty kuplettilaulaja ja muusikko. Musiikki alkoi sitten viedä paljon aikaa eikä tuonut kuitenkaan elantoa perheelle. Niinpä isä nakkasi kitaran naulaan ja keskittyi maatilan ja metsän sekä Silja-vaimon kanssa perustetun perheen hoitoon. Hän kuitenkin jatkoi musiikkiharrastustaan ja lauloi kuuden vuosikymmenen ajan Liperin Mieslaulajissa. Iloinen musiikki, soittaminen ja laulaminen olivat kiinteästi mukana elämässä ja sen palon hän on antanut suvulleen perinnöksi.
1970-luvulle tultaessa alkoi maanviljelijöillä olla taloudellisesti tiukkaa. Isä oli aina halunnut opettajaksi. Hän kyllä piti eläimistäkin, mutta omalla huumorityylillään hän totesi inhoavansa lannanhajua. Isä kävi liikenneopettajakoulutuksen Helsingissä. Työura autokoulualalla alkoi Liperissä, jatkui Kiteellä ja päättyi sitten Joensuuhun. 1980-luvun puolivälissä hän perusti Rantakylän Autokoulu Nuutinen KY:n. Usko oli pidetty opettaja ja arvostettu työssään, jota hän harjoitti vuosituhannen vaihtumiseen saakka. Hän on opettanut sadat pohjoiskarjalaiset ajamaan autoa. Hän sai yritykselleen jatkajat omasta perheestä ja hänen aloittamansa autokouluyritys onkin toiminut Joensuussa pian 40 vuotta.
Onkisalmen kotitila upeine rantoineen ja vesistöineen oli isälle aina se rakkain paikka. Siellä hän sai harrastaa itselleen tärkeitä asioita, veneillä ja liikkua luonnossa. Isä oli monilahjakas, häntä kiinnosti koneiden ja laitteiden korjailu sekä uusin tekniikka. Meillä olikin aikoinaan kylän ensimmäinen auto, puhelin, televisio, sisävessa ja sähköt!
Valokuvaus oli isän suuri intohimo, hänellä oli siihen luontaista lahjakkuutta: lapsuudestamme ja perheemme historiasta on paljon kauniita ja taiteellisia kuvamuistoja. Taisipa rahat kylän ensimmäiseen moottoripyörään ja kameraan olla hankittu oravametsältä! Rakkaita elinikäisiä harrastuksia olivatkin metsästys ja kalastus. Isä jätti perinnöksi arvostavan asenteen luonnon seuraamiseen, hoitamiseen ja siellä liikkumiseen.
Isä oli opettajan työssään sekä kasvattajana kannustava ja rohkaiseva. Hän oli innovatiivinen edelläkävijä, antoi virikkeitä ja rohkaisi lapsia ja lapsenlapsia mitä moninaisimpiin harrastuksiin. Suvun päämies on poissa, mutta hän elää ikuisesti sydämissämme näkyen luovuudessamme ja määrätietoisessa elämänasenteessamme. Periksi ei anneta!
Usko isää ja puolisoa kaivaten
lapset Mikko Nuutinen, Virpi Eronen ja Marja-Helinä Nuutinen sekä puoliso Silja Nuutinen
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.