Eräkeskus ja metsästysmaat jäävät tuulipuiston kaava-alueelle – ”Keskuksen toiminta turvattava”

Jarkko Hyvärinen ei ole vielä vakuuttunut, että tuulipuiston haitat jäisivät pieniksi.

Ristinpohjan metsästysseuran eräkeskukselle vievillä teillä huristelee marraskuisena sunnuntaina auto jos toinenkin. Kutsu hirvipaistille on tavoittanut jälleen lähes pari sataa kyläläistä ja maanomistajaa perheineen.

Ensimmäisten joukossa paikalle ovat ehtineet viinijärveläinen Irma Vetola sekä hänen poikansa tuore metsästysmaiden omistaja Jukka Vetola ja tämän puoliso Sirpa Vimpari. Pariskunta on ajoittanut tulonsa Vuokatista tälle viikonlopulle, kun perheessä on kyseisen paikan riistaruokaa mainostettu.
– Osinkoa minulle tulee jo aika pian, heti muutaman kuukauden maiden omistamisen jälkeen, Jukka Vetola kiittelee paistikutsusta.
– Kyllähän nämä suuren työn tekevät metsästyksestä tähän lautaselle, Irma Vetola ihastelee.

Hirviporukan 17 henkilöstä kourallinen urakoi kyökin puolella, kun taas kymmenkunta jalkaparia astelee tiskikoneen elkein hirvihallille.
Hirvijahti on peijaispäivänä lähes takana, sillä 10 luvasta kaksi on enää käyttämättä.

Juhlapäivänäkin huoli eräkeskuksen tulevaisuudesta painaa seuran aktiivien mieltä. Korpivaaralle suunnitellun tuulipuiston voimalat numerot 7 ja 8 olisivat sijoittumassa noin kilometrin etäisyyksille eräkeskuksesta. Se sijaitsee kaavoitettavalla alueella, jolle ei vakituista tai loma-asutusta saisi voimaloiden takia rakentaa.
– Tuulipuisto jos tänne rakennetaan, niin riista karkaa seuran metsäisiltä alueilta. Se voi olla seuralle kuolinisku, metsästysseuran puheenjohtaja Jarkko Hyvärinen ennakoi yli satapäisen jäsenistön kaikkoamista.
Aktiivinen seuraporukka on hoitanut perinteisen metsästyksen lisäksi muun muassa 30 tekijän voimin hanhikarkoitusta noin 10 000 hehtaarin laajuisilla pelloilla jo kahtena vuonna.

Rajoitukset huolena

Yksi eräkeskukselle tuovista väylistä on Pykäläsärkäntie, jota tuulipuistotoimija käyttäisi varayhteytenä ja pelastustienä. Seurassa on pohdittu, miten laajat ja pitkät liikkumiskiellot alueella ovat teiden ja perustusten rakentamisen sekä voimaloiden pystytyksen aikaan.
Hyvärinen huomauttaa myös, ettei koiraa voi kauempanakaan laskea vapaaksi, jos on pelkona, että se eksyy vaaralliselle rakennustyömaalle.
Metsästysmajan, kodan ja hirvihallin lisäksi eräkeskuksella on sauna Riihipuron rannassa. Seura on järjestänyt keskuksella eräleirejä lapsille ja nuorille.
– Mietimme leirien järjestämistä jatkossa, haittaako melu esimerkiksi nukkumista ulkona.
Metsästysmaja sijoittuu melumallinnuksissa 40–45 desibelin vyöhykkeelle. Valtioneuvoston asetuksessa ulkomelutason ohjearvot virkistys- ja leirintäalueilla ovat päivällä 45 desibeliä ja leirintäalueilla yöllä 40 desibeliä.
Hanketoimija OX2:n projektipäällikkö Hanna Vaahtera kertoo, että metsästysmajaa melun ohjearvot eivät koske.
– Metsästysmajan käyttö voi tuulipuiston kannalta jatkua kuten ennenkin, Vaahtera linjaa.

Yhteydenpito tärkeää

Hanna Vaahtera alleviivaa, että rakentamisajan turvallisuuteen liittyen tärkeintä on yhteys työmaan ja metsästäjien edustajien välillä. Rakentajien on syytä tietää metsästäjistä ja metsästäjien on varmistettava ammuttaessa turvallinen tausta.
Rakentamisen aikana voimaloiden välitön läheisyys on työmaa-aluetta ja nostureiden hilatessa lapoja ylös, varoalue voi olla suurempi.
Raskaiden kuljetusten aikana voi teillä olla liikennekatkoksia yksittäisinä hetkinä.
Metsästäjät pääsevät kuitenkin nauttimaan ympäri vuoden hyvin hoidetuista kulkuväylistä.
– Työmailla ei ole kaivantoja, joihin esimerkiksi metsästyskoirat voisivat jäädä loukkuun. Jos kuitenkin koira joutuisi työmaan puolelle, omistaja pääsisi hakemaan sen sieltä, Vaahtera selvittää.
Rakentaminen tapahtuu joko yhtenä tai kahtena kesäkautena.
– Eläimet saattavat rakentamisen aikana vältellä puistoalueita, mutta kokemuksen mukaan tilanne palautuu rakennustöiden päätyttyä entiselleen. Vaikutukset ovat rajallisia, kun kyse on vain neljästä voimalasta, Vaahtera kertoo.
Rakentamisen jälkeiset suurimmat vaikutukset riistaan liittyisivät Vaahteran mukaan latvalinnustukseen, kun korkealle kohoavia voimaloiden lapoja joudutaan ammuttaessa varomaan.
Metsästysseuran puheenjohtajan mielestä tärkeintä olisi varmistua, että eräkeskuksen toiminta saa jatkua ja metsästettävää on seuran mailla jatkossakin.

Jaa:

Facebook